torstai 28. tammikuuta 2010

RAIVOTAR


Minkä minä sille voin että palan soihtuna, virtaan tulvana, huitaisen sinua ratsupiiskalla…

Katso!
Minä olen täydellisen viileää lunta. Olen kuuraa. Olen lumitähti.
Vaellan puutarhassani ja lumikukkani kumartavat minua jääkuningattarena!
Sano!
Miten saat jääkuningattaresta raivottaren!
Sinä!
Ja kiveen hakattu on: Minä olen viileä lady. Lunta ja jäätä.
Sinusta ei ollut…

- Leena Lumi -

9 kommenttia:

  1. Kaunis kuva, tulinen runo jäisestä kaunottaresta,
    itsestäni on tullut niin kesy..

    VastaaPoista
  2. Hyytävän hyvä! Kuvaava jäätä tihkuva, melkein tunnen jäätävän tihkun kasvoillani, vie mukanaan.

    VastaaPoista
  3. Hannele, kiitos! Minä en usko sun kesyyteesi;-)

    Anne, eikö olekin hän enempi jäätävä ja viileä lady, eikä yhtään raivotar;-) Se ratsupiiskan osuminen kasvoille johtui mun huonosta osumatarkkuudesta: yritin osua olkapäähän. Onneksi olen käsivoimiltani heikko...

    VastaaPoista
  4. Kuin Scarlett ja Rhett..mutta jotain muuta Leenan ajatuksissa silti..salaperäistä..

    VastaaPoista
  5. No Nette, on sitä tullut jotain huiskittua ratsupiiskalla, kun jäi itkemään siihen jalustimeen ja roikkui siinä kiinni. Yksi kolli siis...

    Kaikki muu onkin fiktiota ja sinä olet varmaan ihan samaa mieltä;-)

    VastaaPoista
  6. Sinä !

    Scarlett/Vivien Leigh myös sinua!

    VastaaPoista
  7. Nii, Soolis, semmoinenkin puoli taitaa löytyä. Minusta on hauskaa/ihmeellistä, että et ollut hämmästellyt mun intoa postailla Tuulen viemän kuvia...

    Monta jäi kollia taakse, koska he eivät ollet kuten Rhett...

    VastaaPoista
  8. Joskus mietin jotain asiaa itsekseni, enkä hoksaa sitä pukea sanoiksi asti ;D Kuuluu muuten tapoihini..

    VastaaPoista
  9. Soolis, olen huomannut;-)

    Se, mitä sinulta odotin, oli tietty ihmetys, miksi roikun kiinni tässä vanhassa filmissä, mutta minä uskallan sanoa, että Tuulen viemää on todellinen klassikko. Kirjastossani on tietty myös kirja, josta filmi on tehty sekä jatko-osa Scarlett, jolle Mitchellin perikunta antoi pitkään vitkuteltuaan luvan. Minusta kakkososa on tehty Margaret Mitchellin henkeä kunnoittaen eli Scarlett on juuri semmoinen sisupussi kuin pitääkin ja Rhett juuri semmoinen kuin miehen pitäisi mun mielestä olla. Tiedän, että kuulostaa puolustuspuheelta ja yltiöromanttiselta, mutta haluan kerrankin ihailla juuri tätä: suurta rakkausdraamaa ja tuittupäistä Scarlettia ja machoa Rhettiä! Sallithan♥

    VastaaPoista