keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

JOHAN THEORIN

Johan Theorin syntyi Göteborgissa 1963 ja asuu siellä edelleen. Hän on journalisti ja käsikirjoittaja. Theorin on viettänyt kaikki kesänsä Öölannin saarella.

Hänen esikoisteoksensa, Hämärän hetki, oli välitön menestys niin Ruotsissa kuin monessa muussa maassa. Sen oikeudet on myyty 17 maahan. Hämärän hetki (Tammi 2008) sai vuonna 2009 Daggerd Awardin esikoiskirjojen sarjassa.

Hämärän hetki palkittiin Ruotsin dekkariakatemian parhaan esikoisen palkinnolla 2007 ja heti seuraavana vuonna hänen toinen teoksensa Yömyrsky sai vuoden parhaan rikosromaanin palkinnon. Yömyrsky (Tammi 2009) voitti myös 2010 arvostetun brittiläisen International Dagger Awardin. Crime Writer’s Associoation jakaa palkinnon vuosittain yhdelle englanniksi käännetylle rikosromaanille. Theorin päihitti toisen ruotsalaisen, Stieg Larssonin, jonka trilogian kolmas osa oli myös ehdolla.


Yömyrskyä seuraa nyt Verikallio (Tammi 2011) ja neljäskin Öölantiin sijoittuva rikosromaani on vielä luvassa.

Theorin itse kuvailee tyyliään sekoitukseksi synkeää rikostarinaa, skandinaavista kansanperinnettä ja kummitusjuttua.

Johan Theorinin kirjat on suomentanut Outi Menna.

kuva Eva Persson/ Tammi

6 kommenttia:

  1. Tämän kirjan aion lukea kannesta kanteen, vaikka kirjailijasta kuulen ensimmäistä kertaa.

    Öölanti ja varsinkin Göteborg ovat minulle tuttuja siellä asuneen serkkuni kautta. Olin ensimmäisen kerran Göteborgissa kesän, jolloin täytin 15 vuotta.

    Ainakin kahtena kesänä olin serkkuni perheen mukana Öölannissa, joten mielenkiintoista päästä niihin maisemiin kirjan sivuilla.

    VastaaPoista
  2. Marjatta, kiva että saan sinut jännityksenKIN äärelle.

    Päämiehen eno asui Göteborgissa elämänsä loppuun, joten saimme tutustua lumoavaan Marstrandiin, jossa olen nauttinut elämäni kampela-aterian.

    Jos Marstrand kiinnostaa sinua, niin siitä on paljon Majakkamestarin tyttäressä.

    VastaaPoista
  3. Kiinnostaa, kiinnostaa, kiitos vinkistä.

    Luen mielelläni välillä jännitystäkin ja varsinkin kesällä. Kaikki Leena Lehtolaiset olen lukenut, samoin esimerkiksi suurimman osan Jan Mårtensoneista.

    Kampela-ateriasta olet ennenkin kertonut, ilmeisesti Hienon Kalakirjan yhteydessä. Kampela ja nieriä, samoin ahven ja kuha, kalojen aatelia!

    VastaaPoista
  4. Kerrankin voin kommentoida dekkariaiheista juttua! Luin nimittäin töiden takia aikanaa Johan Theorinin Hämärän hetken ja järjestin Theorinin lehdistötilaisuutta. Kirja oli mielestäni aika hyvä, mutta jännityskirjat eivät ole minun juttuni, joten en ole palannut hänen teoksiinsa. Silti niistä dekkareista, joita olen lukenut, Hämärän hetki on kyllä ollut parhaita.

    Theorin oli livenä söpö, mutta tosi ujon oloinen! Nyt muuten tajusin, että omistamassani Hämärän hetkessä täytyy olla hänen omistuskirjoituksensa, ja olin antamassa kirjaa pois. Ehkä se pitäisi ihan omistuksen takia säästää.

    VastaaPoista
  5. Marjatta, hieno, että osaat rentoutua jännityksen äärellä.

    Mainitsit juuri kaikkein herkullisimmat kalat! Nieriää syön usein ravintolassa ja keväällä kera korvasienimuhennoksen.

    VastaaPoista
  6. Karoliina, et tiedä, mitä menetät!

    Minulla on semmoinen aura, että se ei kohtaa semmoisen auran kanssa, joka ei ole hulluna koiriin ja dekkareihin...

    Minäkään en pidä monesta, mutta kerron sitten blogini viimeisessä postauksessa vasta mitä ne kirjat ja asiat ovat.

    Villiä vappuviikkoa, Karoliina!

    VastaaPoista