keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Vastaan puutarhahaasteeseen viisi kauneinta kuvaa puutarhasta ja....


Vastaan Pivin puutarhahaasteeseen, jossa pitää antaa viisi kauneinta/rakkainta puutarhakuvaansa sekä vastata muutamiin kysymyksiin. Kiitos haasteesta♥ En jatka tätä eteenpäin syystä, että olen vielä tekemässä erästä muutakin puutarhakoostetta ja yllättäen lauantaiaamuna meitä kutsuvat merituulet, jolloin olen poissa koneelta ainakin ma iltaan asti. Juuri nyt en edes tiedä, mitä ehdin, sillä huomenna ja perjantaina pitää viilettää asioille...Kuka haluaa voi haasteen tästä napata. Jos ilmoittaa minulle, käyn lukemassa ja kommentoimassa.

1) Anna viisi kauneinta puutarhakuvaasi. Ne voivat olla lempikasvejasi, koko kuva puutarhastasi tai yksittäinen kasvi, ihan miten haluat.
Siniset alppikärhöt kiipeävät meillä hedelmäpuutarhassa pitkin luumu-ja kirsikkapuita. Etupihalla myös nyt pitkin vanhojen mongolianvaahteroiden runkoja. Rakastan sitä tunnmelmaa, joita nämä kiipeävät, roikkuvat kasvit tuovat puutarhaamme.
En ikinä kyllästy tähän mieheni ottamaan unikkokuvaan! Kyseessä siis Papaver Orientale ja vaikka suosikkivärini puutarhaan ovat sininen, valkoinen ja vaaleanpunainen, unikko saa kasvaa meillä missä haluaa.
Koska rakastan hulluna ristinummiruusuamme sekä sadetta, tämä kuva on tällä hetkellä minulle kaikkein rakkain. En vieläkään tajua, miten pinkki pikkukamerani tavoitti tämän, mutta olin sateessa tunnin kuvaamassa ja sielu liiteli, joten ehkä keijut olivat liikkeellä...
Ihan hurjaa, että tämä Vaatimattomuuden Valtiatar, villiruusumme, saa olla mukana vielä toisenkin kerran...Etenkin kun ottaa huomioon, että puutarhamme on 3000 neliötä ja eri kasvilajeja on noin neljäsataa.
Tämän kuvan villi viidakkomaisuus tehoaa minuun. Lemmikit ovat alkusuvesta pihamme kuningattaria ja niitä on kaikkialla.
2) Kasvatatko kauneutta vai hyötyä? Pääasiassa olen keskittynyt vain kauneuteen, mutta kauniit, keväällä valkoisina kukkivat luumu- ja kirsikkapuut antavat onneksi myös satoa.
3) Mistä löydät inspiraatiot puutarhaasi? Monista lukemistani puutarhakirjoista eli Puutarhakirjat Leena Lumissa sekä puutarhalehdistä.
4) Paras puutarhakirjasi? Ehdottomasti Else ja Vesa Leivon Tulppaanitarhan lumo.

5) Jos olisit kasvi, mikä olisit? Olisin levoton, vaeltava akileija, joka tuo keijut puutarhaan tai
jouluruusu, joka kukkii lumesta jouluna. Rakastan joulua ja lunta, joten sopisi hyvin minulle.

6) Oletko harrastelija vai ammattilainen? Ehdottomasti harrastelija, vaikka olenkin jo lapsesta harrastanut kasveja eli minussa asuu intohimoinen botanisti. Nyt olen pitänyt tätä puutarhaamme Päijänteen saarella jo kohta 30 vuotta.

7) Mikä on paras puutarhavinkkisi? Tee itsesi näköinen puutarha.
8) Millainen on unelmapuutarhasi? Villi, viidakkomainen, kesytön, paljon siimeksiä...

9) Kuulutko Puutarhaseuraan? Millä ajalla;) Puutarhaseuralaisia ja muitakin on kyllä vieraillut puutarhassamme.
10) Millainen on sinun puutarhafilosofiasi? Mitä puutarha sinulle antaa?  Luovuus, luovuus, luovuus. Puutarha antaa äärettömiin, sillä puutarhailussa vain taivas on kattona.
11) Mikä puutarha (jossa olet vieraillut) on jäänyt mieleesi? Kotipitäjässäni Luvialla asui puutarhuri, vanha mies. Olin lukenut juuri F.H.Burnettin Salaisen puutarhan ja aloin melkein asua tuossa puutarhassa. Kasvit ja puut muodostivat siellä käytäviä ja siimeksiä. Jostain pilkisti aina joku yllätys. Ei koskaan mikään puutarhatonttu, vaan aina joku luonnon juttu: pieni vesi, kiipeävä kärhö, vuokkoja...Puutarhan musiikki olivat sade, puro, tuulen humina ja linnut. Sitä puutarhaa en unohda koskaan ja olin aina tervetullut...
4-ever rakkaudella puutarhasta
Leena Lumi

Leena Lumi´s Flower Power

26 kommenttia:

  1. Kuulosti niin lumoavalta tuo Luvialainen puutarha. Ja sitähän se varmasti oli/on.

    Kärhöt puussa ja lemmikkimatto ovat upeita, vaikken sinisen ystävä sinänsä olekaan :)

    Suotuisia merituulia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina, se oli kuin satua, oikeesti siis satua, vaikka totta.

      Minusta siniset kukat sopivat puutarhaan. Siitä on olemassa jotain tutkimustakin, että siniset kukat puutarhassa tuovat mielelle lepoa etc.etc. Ne antavat myös jollain tavalla etäisyyttä ja mitä kaikkea. Mutta en minä näitä silloin tiennyt, kun olen kasvejani valikoinut. Onhan meillä sinistä iiristäkin tosi paljon ja nyt myös valkoista. Kärhhöt ovat jotenkn vain niin ihania.

      Kiitos ja mukavaa viikon jatkoa sinulle!

      Poista
  2. Puutarhasi on kuin satua, yhtä uskomaton kuin sinäkin, Leena:)

    ♥.♥.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, oi sinua, kiitos!

      ♥♥♥♥♥♥

      Poista
  3. Oi sinä olit nopea ! Mitä ilmeisimmin vastaukset olivat myös kirkkaana mielessäsi, kun "ratkaisit" nämä näin nopeaan. Mäkin katselin juuri joku päivä alppikärhöäni, joka kiipeää korkealle pihlajaan, tykkäsin kovasti siitä mitä näin, kärhöstä on tullut kuin verhot naapuriin. Lemmikit ovat upeita, varsinkin teillä koska teillä niillä on mukavasti tilaa levitä. Niin totta mitä sanot, että vain taivas on kattona ! Puutarhassa voi tosiaan toteuttaa itseään, sisätiloissa kotona pitää olla vähän hillitympi, ottaa muutkin enemmän huomioon, miettiä tarkoin käytännöllisyyttä, kestävyyttä ym, mutta pihalla kaikki käy ! Varsinainen haaveiden toteuttamispaikka siis. Upeat kuvat, ja en ihmettele että unikko sinua säväyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pivi, siitä minua syytetään;) Puolet oli, puolet hukassa. Alppikärhöt olisin voinut ymmärtää vähän aikaisemmin...Lemmikit ovat ihan alkusuven ykkösjuttu. Siis ei trimmeriä, se pelastaa villikukat, sanoi eräs puutarhakuvaaja minulle.

      Tosi on: En voinut laittaa nyt rempassa alakertaan totaalisen turkoosia seinää, kun piti miettiä muitakin;) Puutarhassa kukaan ei sano mulle mitään: se on mun taivaani.

      Kiitos samoin♥

      Poista
  4. Leenalla on suuri ja kaunis puutarha ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seija, kiitos♥ Kaipaisin toisinaan pienempää...

      Poista
  5. Voi mitä kuvia! Leena, en tiedä, ilmestyykö Jyväskylässä Voima-lehti, mutta jos, etsi se käsiisi. Uusimmassa lehdessä on minusta haastattelu ja näköjään sinunkin blogiasi siinä sivutaan ;) Tuolta löytyy nettilehden juttu, ja oikeasta lehdestä kuvallinen haastis: http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2013/numero-8/huikea-kirjailija-jota-ei-loydetty

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, tuo linkki ei antanut minulle 'huikea kirjailija, jota ei löydetty' -juttua. Olisi kiinnostavaa lukea se, sillä minähän löysin sinut! Kohta kaikki löytävät sinut!

      Poista
    2. Löytyi! Ja edelleenkin, mitä mä sanoin sulle;)

      Poista
  6. Aina yhtä nautinnollista poiketa ihanaan puutarhaasi, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, katsotaan nyt kun marraskuu koittaa;) Kiitos!

      Poista
  7. Sinuun teki vaikutuksen jo lapsena kirja Salaisesta puutarhasta. Kirjat ovat olleet vahvoja seuralaisiasi jo lapsuudesta saakka. Ihanaa, että löysit puutarhan, jossa nuo tunnelmat ja elementit ilmentyivät.
    Miten kaunis kuva taas jouluruususta!
    Köynnöshortensioita ei ole nyt mukana ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, ehkä kaikki alkoi juuri tuosta kirjasta tai siitä, että luin sen yhden kerran liikaa;)

      Kiitos ja paljastus: Siinä on luultavasti tuleva joulukorttimme. Tai siis joku tästä kuvasarjasta.

      No sen takia ei ole, kun seuraava juttu on köynnöshortensiaa täynnä ja vasta siitä kirjoitin. Arvasin, että joku kysyy;) Sinä! Jatkan tosiaankin köynnöshortensialla ja täydennän vielä yhtä muuta asiaa ja sitten taitaa puutarha hiljentyä, vaan ei lopu lumeen.

      Kiitos, pidän itsekin säädyttömän paljon tuosta jouluruusukuvasta♥

      Poista
  8. Kyllä silmä vaan lepää näissä puutarhakuvissasi.Meillä muuten on kuumaa.Just kun olin kertonut miten ihana sää täällä on.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, kiitos. Sinähän et ole ikinä ollut meillä syksyllä. Syyskuun loppu esimerkiksi on ihanaa aikaa.Voi ei, ja just kun mä ajattelin, että nyt teillä alkoi se paras aika siellä! Jos mää olisin pitänyt suuni kiinni....;)

      Poista
  9. Oih, mikä kokonaisuutenaan niin ihastuttava postaus <3 Kauniita kuvia, silmä hivelee. Minä en pidä sinisestä (juurikaan missään muodossa), mutta alppikärhöt ja lemmikit tekevät poikkeuksen. Niitä on pakko olla ja paljon, juuri se oikeanlainen rentous ja villeys syntyy niillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, kiitos♥ No juu, aika vaikea kuvitella, että joku ei pitäisi edes lemmikeistä;) Tyttärenikään ei pidä sinisestä, mutta olen ymmärtänyt, että se ei koske puutarhaa. Minulla on sitten vielä aivan valtavasti iiriksiä, tosin nyt mukana on jo valkoisiakin. Vaikka olen kovasti isänmaallinen, en pitäisi sinivalkoisesta puutarhasta, joten vaaleanpunainen on tärkeä väri - myös puutarhassa. Nimenomaan kärhöt ja lemmikit, minula myös muutamat muut villikukat, tekevät pihasta luonnonmukaisen, mutta ei sentään luonnonvaraista. Se villi piha...ei ihan hallittavissa, yllätyksiä täynnä, omistajansa näköinen;)

      Poista
  10. Niin kaunis postaus! Kiitos kukkaishetkestä! <3

    VastaaPoista