perjantai 23. toukokuuta 2014

Helteisiä terveisiä Suomen Tahitilta ja ihanin kerrottu tulppaani ikinä!


Alvar Aallon huvilasaarella on läkähdyttävää. On myös ollut hiukan vaikeaa löytää varjoista hetkeä kuvaamiseen. En kuvaa ikinä enää auringossa - tai sitten vain hätätilassa. Suurella toiveella istutin  tätä kerrottua tulppaania Tulipa 'Orca' ja yhdessä se onnistui: Väri on juuri niin vangitseva kuin toivoinkin.

Lumettomuus tai joku muu niitä lie vaivannut, sillä kaikki eivät nousseet ja osa on kuin jämähtänyt nuppuvaiheeseen aukeamatta. Laitoin näitä muutaman ryhmän ja nyt kuvassa oleva minisellainen näkyy kivasti vaikka keittiön ikkunasta ja alapuutarhassa katse hakeutuu väistämättä oranssiin valloittajaan.
Tämä markkeeraa nyt paremman puutteessa ryhmää;) Pitää oppia olemaan kiitollinen vähästä ja pieni on kaunista etc.
Tässä toinen ryhmä aivan toiselta puolelta alapuutarhaa. Muistaisin istuttaneeni 9+9+9, mutta netto on noin 5+5+5. Paljon huonompiakin vuosia on nähty - tulppaaneissa.
No juu, olen ihan myyty tähän Tulipa 'Orcaan'....


Nyt on menossa se vaihe, että osa aikaisemmista narsisseista ja tulppaaneista on kukkinut, mutta kerrotuista ja yleensä erikoislajikkeista osa kukkii nyt, osa vielä jotain odottaa.
Tässä Texas, Dallas tai Tahiti, en muista koskaan...., sillä niitä kaikkia on joskus istutettu.
 Kauniita ovat lehdossa kukkiessaan olipa nimi sitten mikä tahansa.
Osa näistä pitäisi jakaa, mutta puutarha tuotti lumettoman talven jälkeen sellaisen yllätyksen, että hyödyllisin ja ihastuttavin kaikista kääpiökatajista sanoi itsensä irti noin 15 vuoden jälkeen. Tarkoitus oli tänä vuonna tehdä niistä juttua, sillä osa oli niin suuria, että puutarhakävijät ovat olleet ihmeissään. Menetys oli noin kymmenen yksilöä, pari kolme selvisi, mutta ne olivat eri paikoissa kuin menehtyneet, jotka selvästi kuolivat lumen puutteeseen. Säilyneet olivat paikoissa, joissa on hyvin vähän routaa, joten lumenvähyys ei niitä sitten vienyt. Nyt on japanilainen rinne kuin hautuumaa. Kaksi on jo katajista jo poistettu ja tilalle on istutettu revontuliatsaleaa Mandarin Lights ja Northern Hi-Lights. Tämä aukaisee kohta nuppunsa etupihalla:
Oranssia atsaleaa on siis nyt myös pohjoisrinteessä valkokeltaisen lisäksi.

Vaahtera on kukkinut kultaisin kukin terassiparvekkeemme edessä. Nämä on kuvattu auringonlaskun aikaan ja suoraan päin aurinkoa, koska se möllikkä ei suostunut häipymään;)

Vuosikymmeniä sitten keksimme istuttaa tämän vaahteran suuren parvekkeemme eteen ja kyllä sitä asiaa on kiitetty. Merin riparin aikaan vaahtera juuri ja juuri ylitti parvekkeen reunan ja jossain on hauska kuva kun juhlavieraista osa seisoo heinäkuun helteellä pienen puun suojissa hyvin tiukkana ryhmänä. Ennen vaahteraa terassimme oli kuin sauna, nyt se on keidas, jossa myös oravat vilvoittelevat:
Tämäkin tupsukorva lepää vaahteran oksalla ja sillä on koirien vesikupeissa joka päivä raikasta vettä.
Tätä kurret ja minä odotamme: Viileät suuret vaahteranlehdet sadepisaroissa. Vaahtera on valoisa puu, ei pimennä yhtään ja se taitaa olla myös paras melunsuojapuu, näin olen jostain lukenut.
Luumupuut ovat aukaisseet kukkkansa. Pilvikirsikat myös, mutta en saanut niitä vielä hyvin kuvattua liian valon takia. Tässä oli pieni pilvisauma.
Ensi viikolla Bessu vie minut lounaalle ja taidamme viettää aikaa myös eräässä kauppapuutarhassa. Sen lisäksi saattaa olla, että tänne saamme lisää kuvia ja juttua Kirstin puutarhasta.
Pitäkää  huolta itsestänne, läheisistänne ja lemmikeistänne. Älkää ottako koiraa ellei teillä ole sille aikaa! Tai miettikää ainakin tosi pitkään, mitkä ovat motiivit ja riittääkö sitä jaksamista, sillä liian usein näkee koiran häkissä juoksevan kehää aamusta iltaan tunteja ilman mitään virikkeitä, jolloin tulee mieleen Rilken runo Pantteri Koira on laumaeläin ja ellei tätä tiedä, kannattaa tyytyä lelukoiraan. Hyvä olo ja elämänarvostus kuuluvat kaikille luoduille!

Love
Leena Lumi

The Winner Takes It All

PS. Aamulla kun lehden hain...
Etupihan sisääntulon pilvikirsikka kadulta päin. Tämän puun piti olla hillittykasvuinen....;)
Sama kun jo seison sisääntulon kohdalla. Huomatkaa hyvässä värissä oleva kartiovalkokuusi, jonka elämää kera noin kymmenen muun, olemme seuranneet jo vuosia täällä  Lampun kohdalla oleva lehdetön kasvi on kuutamohortensia, joka vasta aloittelee. Lisää hortensioista täällä

Jos haluat lisää kuvia pilvikirsikoista myös ruskaväreissä ja eri puolilla puutarhaa eri-ikäisinä, mene tänne

PPS. Tässä ehkä etupihan pilvikirsikan koko näkyy parhaiten:
Ja tässä just auenneita kärhöjä kirsikkapuussa:
Ja vielä:


Jos haluat nähdä ja lukea enemmän kärhöistä, mene tänne  Minä käytän vain Clematis Alpinaa, sillä sain oppia parissa vuodessa, että tämä on kestävin ja pidän myös väristä. Nyt näitä ihanuuksia on 9, mutta ensi viikolla tulee lisää...
On kesäkuu 2015. Viime syksynä en saanut Tulipa 'Orcaa', mutta onneksi osa sentää kukki uudelleen. Tässä lemmikkien kanssa. 

Tässä sama...ihanuus. Jos näitä saisi, en käyttäisi muita tulppaaneja ollenkaan. Nyt siis pakko keksiä muuta ja mieleen ovat tulleet villitulppaanit...

Tämä on eri kohdasta puutarhaa, joten huomaa, miten viisi on vaihtunut enää kahteen. Lehtiä kyllä tuli, mutta eivät kukkineet tässä kuin nuo kaksi. Väri ja tiheä kerronnaisuus vain tuntuvat riittävän ja vaikuttavan näin pienelläkin määrällä. Tässä yksi, jota ei niin vain unohdeta...


Leena Lumin puutarhassa

60 kommenttia:

  1. Upeita kukkia, kuvia ja ajatuksia :)

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia. Meidän piha kärsi lumettomasta talvesta. Myyrät ja muut mönkijät ja vipeltäjät ovat tyhjentäneet kukkapenkkien sipulit. Onneksi pensaiden alla kukkii tällä hetkellä siniset helmihyasintit. Alppiruusu on upeassa kukassa ja Norjanmorsiusangervot. Siinä on sitten kestävä pensas, joka kestää myös lapissa.
    Istutuspuuhia ei kannata paljon ajatella tällaisella helteellä, kun ei ole varjoa. Istutin kuitenkin kirsikkapuun ja Unkarin syreeneitä...kyllä ne joskus varjostavat...nyt kasteluhommiin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, kiitos. Oi toden totta, nyt tajusin, miten tärkeää lumi on kasveille. Ilmankos äidillä eivät aina olekaan länsirannikolla pärjänneet kaikki samat kuin täällä Keski-Suomessa.

      Muscarit kukkivat nyt minullakin. Alppiruusut sinulla jo kukassa! Mikseivät sitten mun atsaleat;)

      Sain äidiltä juuri angervoa...kaunista. Se kestää missä vain.

      Kyllä minä nyt vähän ajattlelen, sillä ensi viikolla tulee lisää Clematis alpinaa, sitten niitä on jo 11!

      Unkarin syreenit varjostavat myös meitä samalta puolelta kuin vaahterakin. Minäkin lähdössä kastelemaan...

      Poista
    2. Tähän aikaan on pakko kulkea taimiostoksilla ja multaostoksilla...aika paljon siellä on muitakin puutarhaihmisiä :)
      Kokeilen ensimmäistä kertaa vaaleanpunaisia vuorineilikoita kukkapenkin reunassa...

      Poista
    3. Se on pakko, ihana pakko. Pitkiä jonoja. Saavuin kotiin oranssien pelakuiden kanssa...

      Minusta pienet neilikat ovat viehättäviä. Itselläni ei enää tilaa, sillä keväällä esikot ja scillat ja kohta lemmikit ja kielot täyttävät jokaisen reunan ja raon. Sanotaan, että puutarha ei tunne tyhjää tilaa.

      Ostan usein maljakkoon pieniä vaaleanpnaisia neilikoita ja ne kestävät viikkoja. Jännä olisi kuulla, miten sinulla ne menestyvät...

      Poista
  3. Moi,
    Olipas ihanan värisiä kukkia!! Ja nuo tupsukorvat, ovat aivan hellyttäviä - ihanaa kun olette saaneet ne noin kesyiksi. Sattuneesta syystä (Jusu-haukku) meidän kurret eivät ole noin tuttavallisia, mutta ovat kuitenkin jonkin verran tottuneet liikkeisiimme. Pikkukurreja odotellaan....
    Mukavaa kesäpäivän jatkoa:!!!

    Lämpimin terveisin
    PikkuMyy

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Ne ovat puolikesyjä, ei saa tulla liian kesyiksi;) Olga ei ikinä hätistänyt ede oravia, kuten varmaan tiedätkin. Kyllä ne tulevat...tulivathan supitkin.

      Kiitos samoin! Nyt alkavat illan kastelut. Täällä on kuivaa ja kuumaa.

      Kiitos samoin♥

      Mymmeli

      Poista
  4. Oi ihanuutta, niin kaunista! Tuo oranssi tulppaani on aivan huippu. Ja revontuliatsalea...Luumut, kirsikat, kaikki kukivat. ja kurre puussa.

    Saa nähdä miten meidän oravapojan käy, naapurin kissa on jatkuvasti irti ja meidän pihassa saalistaa. Minttu ei enää viihdy pihalla yksin ajamassa sitä pois.

    Kuumaa on, mutta nautitaan kaikesta kauniista ympärillä nyt ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, kiiitos. Taidasn kuitenkin istuttaa sitä ensi syksynä lisää, vaikka nyt kunnolla tuli ehkä about 70 prossaa, mutta talvi oli outo. Niin kurret...♥

      Meillä oravat juuri parin irtokissan takia kulkevat puusta puuhun ja pääsevät suojaan, turvaan meidän partsille. Olga huolehti loppuun asti kissat tontin rajalle, mutta nyt kun häntä ei enää ole, yksi valkoinen istuu meidän rapuilla harva se ilta. Se kyllä katsoo niin kauniisti, mutta mun lintuja ja oravia ei ole sille luvattu.

      Illoista osaan minäkin nauttia, mutta en helteisitä päivistä. Sieltä teiltä päin taitaa olla yksi erityinen jääkiekkoilija, joka ratkaisi Suomi-Kanada -ottelun;) Selostajan mukaan nyt pelaajaa odottaa paljon mansikoita...

      Poista
    2. Kyllä täällä hehkutellaan nyt, aiheesta kylläkin! Tutun perheen poika tämä kiekkosankari:)))

      Ihanaa viikonloppua ♥

      Poista
    3. Kyllä sanoi selostaja asiasta hauskasti;)

      Onnea sinnepäin ja tänään jatkuu - kiekko.

      Kiitos samoin sinulle ♥

      Poista
  5. Voi miten kauniita kukkia ja upeita värejä!
    Ihanaa (ja ilmeisen lämmintä) viikonloppua Sinulle, Leena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, kiitos.

      Kiitos samoin Sinulle, Jonna♥

      Poista
  6. Miten ihania kuvia ja värejä Leena! Ja nuo teidän kurret! Teillä taitaa olla yhtä lämmintä kuin meillä ja minä kun taisin sanoa sille järjestön naiselle (jonka kuvasin postaukseeni traumakeskuksesta) että viilenee ja pitää ottaa joku takki mukaan.Hänhän on pomonsa kanssa tämän viikonlopun Suomessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, kiiitos. Siellä on pari kurrea, jotka muistelevat sinua;) En minä ole kuullut, että viilenisi. Päivällä on ollut +30, sanoi säätiedotus mitä tahansa. Muistathan ne viikot kun täällä oli+37! Minusta meren rannalla ei ikinä tuntunut näin kuumalta...Olethan ehkä kuullut, että nyt on rikottu joku kaikkien aikojen ennätys toukokuun lämpötilassa. Tällaista voi odottaa heinäkuussa, ei toukokuussa. Huvittaa kun syysleimut ovat niin korkeat, että kohta taitavat tehdä jo nuput.

      Poista
  7. Ihania kukkia ja voin vain kuvitella niiden ympäröimän kokonaisuuden :)! Hurjaa on myös siitepölyn määrä nyt, lenkillä jouduin oikein siitepöly"seinään, huhhuh! Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bleue, kiitos. Voit olla varma, että kokonaisuus on houkuttava, mutta ei täydellinen. Nyt puutarhurin silmään sattuvat ne ruskeat Repandat, mutta onneksi myös paljon, paljon muuta ja ainakin miljoona kieloa.

      Siitepölyä on niin paljon, että otan joka päivä allergialääkettä kunnes heinän siitepöly on ohi.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  8. Leena, sinun kuvasi ovat kyllä aivan huikeita jälleen! Niitä on ihana katsella myös tällaisen ei-puutarhaihmisen. Vaahteran kukinnot ovat mielestäni lehtipuiden kauneimpia. Viime keväänä kirmasin kameran kanssa niitä kuvaamassa aivan haltioituneena. Ja mikä onkaan ihanampaa kuin istuksia vaahteran viileässä varjossa, jonne tuuli tuo omat uutisensa.

    Aurinkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoinen Kirahvi, kiitos. Vaahterassa on taikka ja miten monet suomalaiset runoilijat Mirkka Rekolasta Aila Merilutoon ovatkaan vaahterasta kirjoittaneet. Syötiin äsken jäätelöt vaahteran alla ja kultaisia kukkia sateli yllemme...Juuri se vaahteran varjo, joka on valoisa, mutta lempeällä tavalla.

      Kiitos samoin♥

      Poista
  9. kaunista on siellä saarellasi. Nyt on niin mahtavaa kun kaikki kehittyy vauhdilla. Nyt on vähän kuin lomaa. ulkona ei pysty mitään tehdä, sydän hakaa tuhatta ja sataa kun jotain yrittää, parasta odottaa ensiviikkoon kun taas viilenee.
    Oletko huomannut fb:ssä sen viestini?
    Mahdottoman hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, paratiisia tämä on. Meidän piti vain käväistä täällä ja palata sitten merenranalla, mutta kohta ollaan viivytty jo 30 vuotta! Höllää ihmeessä vähän.

      Voi, arvaan jo asiasi. Olen niin onneton noissa fb-viesteissä eli jos en vastaa siihen huomenna viimeistään, meilataan. Minähän olen leenalumi@gmail.com

      Kiitos samoin sinulle♥

      Poista
  10. Ihania kuvia. Rakastan kukkia ja kukkivia puita ja pensaita. Elämän pieniä, suuria iloja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katarooma, kiitos. Mitä sitä ihminen muuta tarvitsee kuin kukkia, kirjoja ja rakkautta.

      Poista
    2. Suklaata? :D Näistä koostuu niin iso osa elämän iloista, ei siitä pääse mihinkään...

      Poista
    3. Ehdottomasti! Minulla on jääkaapissa aina suklaata hätätapauksien varalta;) Try it! Katsos se toimii kesälläkin sitten...

      Poista
  11. Leimuava Orca ja muut hehkuvat oranssit kukat keväällä ovat tosi vahvan näköisiä. Luumun kukat ovat sitten herkkiksempiä.
    Vaahteran istuttaminen oli varmasti kuningasidea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, taisin jäädä koukkuun: Sanoin R:llekin, että 'taidan isuttaa Orcaa lisää syksyllä. Kumma vain, että osa niistä teki vain valtavat lehdet, mutta ei kukkaa, mutta se sijainti taisi olla liian hyvä eli talon päädyn kukkapenkki.

      Luumupuut näyttävät just niin herkiltä kuin olla ja voi.

      Sitä ei ole tarvinnut katua;) Luin jostain, että suomalaiset pelkäävät puita talon likellä, mutta muualla ajatellaan, että puu suojaa paahteelta suvella, kylmiltä tuulilta talvisin, on kaunis maisema heti ikkunan takana kaikkina vuodenaikoina ja suojaa myö maalattuja pintoja UV-säteiltä etc.

      Poista
  12. Upeat oranssit sikkimekot. Suloinen vilvoitteleva orava. Nyt on kuumaa kaikkialla. Lisäisin vielä koiranomistajille toiveen, etteivät jättäisi koiraa autoon helteellä, ei edes ikkuna raollaan. Vaikka ilmastoitu auto tuntuu viileältä kun siitä poistuu, muuttuu lämpötila sekunnissa tällä säällä. Juuri hätäilin kaupan parkkipaikalla kun näin läkähtyneen koiran autossa. Vartijat tulivat nopeasti paikalle ja hälyyttivät virkavallan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, kiitos. Tykkään niin, että taidan sortua taas syksyllä. Luulin ensin, että se on vanha ja/tai sairas. Lumimies nauroi, että 'sehän vain viloittelee'. Mikä kumma siinä on, että sitä koiraa pitää sinne kuumaan autoon raijata. Tietysti on mkkiläisiä, mutta nekin matkat voisi tehdä vaikka aamuvarahin tai illasta myöhään. Koira saa löämpöhalvauksen todella nopeasti. Kahta tuntia pidempää ei koiraa saisi kuulemma muutenkaan autossa kuljetta ilman pysähdystä. Meillä oli välipysähdys aina Orituvalla, kun menimme tai tulimme Porista päin. Siellä jäävettä ja jädet niin itselle kuin koirille.

      Cheri, kiitos, että ilmoitit♥ Noihin autoihin jätetyistä koirista on pyydetty tekemään ilmoitus välittömästi.

      Poista
    2. Itseni nolaamisen uhalla olen kerran käynyt huutamassa kurkkuni käheäksi kirpputorilla: Kenen auto on xxx-xxx! Palatkaa välittömästi auton luo! En uskaltanut huutaa, että koira läkähtyy, ajattelin ettei omistaja häpeissään uskalla ilmaantua, mutta jos hän luulee, että autolle on tapahtunut jotakin niin varmasti ilmestyy tikkana paikalle. Minut kyllä haukuttiin, mutta vetosin eläinsuojelurikkomukseen. Pääasia, että koira pelastui. Nykyautot ovat niin hyvin ilmastoituja, että niissä on koirallakin matkan aikana ihan hyvät oltavat, mutta heti kun auto pysähtyy niin lämpötila nousee hetkessä kohtalokkaaksi näin helteellä. Toivottavasti kaikki rohkeasti ilmoittavat jos näkevät jonkin elävän olennon suljettuna helteellä autoon.

      Poista
    3. Cheri, marketeissa tuo onkin helppoa, sillä voi vain ilmoittaa neuvontaan, mutta sitten kaiken maailman kirpputorit sun muut tapahtumat.

      Seisoksissa oleva auto on jokaiselle kuumalla kauhistus.

      Tätä toivomme ja minä itse en tunne muita kuin intohimoisia eläinsuojelijoita, joiden kynnys ilmoituksiin eläinten kaltoinkohtelusta on tosi matala eli lainmukainen. Hyvä näin!

      Poista
  13. Upeita kuvia! Mahtavat värit! Ja toi vaahterajuttu. Mä rakastan puita. Isoja puita. Rakastan myös varjoja, joita puut tuovat. Siksi ihmettelen, miksi tuntuu että puut pitää kaataa pihoista, jotta aurinko pääsee sinne porottamaan. Meidän taloyhtiön laidalle istuttivat naapurit rajalle puita. Olen siitä tosi onnellinen, näen ne keittiön ikkunasta. Silti oman taloyhtiöni naapureiden mielestä ne tulevat varjostamaan meidän taloyhtiön pihaa. Huoh. Ei tule, isosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JOnna, kiitos. Nyt jotenkin olen alkanut kaivata värejä...Minäkin rrrrakastan puita, Isoja, vanhoja puita. Meillä on tehyt yksi iso kaato, kun etupihan syyshortensiat alkoivat kärsimään. Toinen kaato oli auton vahingossa syöksyminen lehtoomme, jossa meni 23 vuotias kaunis kuusi. Muuten suojelemme puitamme sataa! Suomessa vanhoja puita uisen kaadetaan liiankin herkästi. Muualla en ole tätä huomannut. Täti oli hirväen pahoillaan, kun hän asuu Helsingissä kerrostalossa ja makkarin ikkunan takan oleva kaunis, terve, vanha lehmus kaadettiin. Sitä ennen hän oli palvonut puuta niin, että oli asentanut peilioviset kaapit niin, että lehmus kertautui sisälle.

      Oi omatuntoni ääni!:Nautin eilen KAKSI tuuttia;) Tulen käymään kun palaan kauppapuutarhalta,jonne olen lähdössä noutamaan jotain erikoispelargoniaa tms.

      Poista
  14. Hienoja kuvia! Tahitilta tuntuu nyt kyllä kaikkialla Suomessa, mutta teillä on vettäkin ympärillä siellä saaressa. :) Minä nautin lämmöstä, mutta välttelen suoraa aurinkoa. Onneksi meillä on terassilla katos: voin istua lukemassa siellä, viihtyä lämmössä, mutta välttää suorimman auringon. Ihan mahtavaa!

    Hauska orava!

    Ja kaikki hedelmäpuut. Ne ovat kyllä yksi ihmisen onni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, kiitos. Kaikki sillä pinkillä pokkarilla;) Alvar Aalto itse nimesi tämän huvilasaarensa Tahitiksi. Se ei sii ole minun keksintöä. Minä kyllä sitten keksin sen, että Jyväskylä on Suomen Salzburg...Kaikkien pitäisi vältellä suoraa aurinkoa. Olen luomublondi ja ja yksi melanooma riitti, kiitti! Siitä opin paljon. Sama meillä eli voi olla terassilla sekä varjossa että puolivarjossa ja kiihkeimmille löytyy myös täysaurinkoa, mutta siinä on se haitta, että minä sitten kerron siinä niitä auringon vaaroja...

      Hän on päivien ilo ja vähän helpottaa koiraikävää. Ei vielä ole aika uuden koiruuden...vaikka syädn huutaa sitä.

      Mitä minä olen aina sanonut: Hedelmäpuut voittavat kaiken. Laitoimme kasvimaan pois ja tilalle tuli hedelmäpuutarha. Sinulla on nuoret puut: Muista seurata murkut. Kaikki on nyt kuin valkeaa vaahtoa...

      Poista
  15. Vastaukset
    1. Sanna, eikö vain, hän pieni aurinkoni!

      Poista
  16. Aivan ihana tuo Orca, harvinainen väri ! Ja on nuo narsissitkin ihania. Mulla on myös ongelmaa narskujen nimien kanssa, pienet aikanaan maahan työnnetyt muovisuikaleet ovat osin menneet menojaan. Just mietin asiaa narskuja kuvatessani, että mitä keksisin nimien säilymiseksi. Ehkä kivi johon kirjoittaa maalitussilla ? Kivi voi kyllä siirtyä... Ihanaa hellettä saareenne !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pivi, eikö vain: Kiitos. Ostin just samanvärisiä pelakuita, mikä on minulta ihan tavatonta, sillä aina ennen vaaleanpunaista;)

      En enää kadota helpostikaan nimiä, sillä kirjaan ne istuettunai puutarhakirjaan, jossa blancot sivut. Vain magnoliamme on mysteeri nyt sekä meille että puutarhalle, josta sen ostin, sillä siitä puuttui lappu, jossa tiedot. Pienet kivetkin olisivat kivoja, ehkä sellaiset laattamaiset, jotka voi vähän tökkäistä penkkiin. Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  17. Kauniita kuvia! En ole koskaan nähnyt oranssin kukin kukkivaa vaahteraa. Vai käsitinkö väärin? Onko joku eksoottinen vaahteralaji?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, kiitos. Siis vaahtera kukkii niin keltaisin kukin, että ne ovat kuin kultaa. Tämä asia on innoittanut myös monia runoilijoita. Lehdet tuossa kuvassa näyttävät osa oransseilta, sillä kuvasin päin auringonlaskua.

      Taitaa niitäkin olla vaikka mitä, eri vaahteralajeja, mutta meillä vain tätä tavallista metsävaahteraa sekä mongolianvaahteraa.

      Poista
  18. Huikeet oranssit kukkijat sulla, vau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, kiitos. Nämä avautuneet ovat kyllä ihania, mutta kun kaikki eivät nousseet ja jaksaneet kasvaa loppuun asti, vaikka ne ovat etupihalla sekä täydessä auringossa että puolivarjon paikassa. Olen näihin kyllä nyt aika koukussa;)

      Poista
  19. kiitos, terveisii Oxfordist ja Lontoost

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, ole hyvä, Kiiitos sinulle: Varmaan mahtava reissu.

      Poista
  20. Viisaita koirasanoja, Leena! Ihana tuo oranssi atsalea ja upeat kerrotut tulppaanit ja narskut. Aurinkoista sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satu, aina hekompien puolesta huonoa kohtelua vastaan.

      Minulla on menossa nyt sellainen oranssivallankumous, että hirvittää: Kadunkhan tätä muutaman vuoden päästä...

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  21. Voi tuota ihanaa väriloistoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuula, kiitos. Auringonlaskun hetket ovat usein uskomatonta värien hehkua.

      Poista
  22. Valokuvaaminen on joskus hankalaa, mutta voin kuvitella miltä nuo upeat oranssit tulppaanit loistavat, kun valo oikein korostaa niiden sävyjä.

    Meilläkin orava kävi kahtena päivänä pitämässä sadetta tuossa parvekkeella. Täällä niiden kanssa pitää olla vähän varovainen, kun jos niiden antaa vapaana liehua, niin ne tulevat sisällekin. Sitten saattaakin olla vähän isompi härdelli käsissä. Suloisia oravat kuitenkin ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, jatkoin niiden kuvaamista eilen kun saimme hieman helteen keskelle pilveä illalla. En taida olla ikinä nähnyt mitään noiden tulppaanien vertaista, paitsi tietysti puutarhakirjoissa;)

      Meillä oli ison parvekkeemme ovi suvet auki olohuoneeseen Olgan takia ja joskus yötkin. Olgahan luuli oravia meidän lauman jäseniksi, joten hän ei tehnyt niille mitään pahaa, kuten ei linnuille tai millekään muullekaan. Pari kertaa kurre kävi tässä luonani kun istuin koneella ja hipaisi kauniisti jalkaani. Se oli merkki: Meidän pähkinärasia on tyhjä! Ihan rauhassa ovat pallanneet ulos ovesta, kun ihmiset ovat olleet rauhallisia, eikä kukaan ole ollut moksiskaan. Kerran yksi lähti alakertaan, mutta sain sen nätisti kiinni ja palautin ulos. Minulle tulee oravista aina mieleen vanhanajan adjektiivi 'söpö'.

      Poista
  23. Rentoutunut orava. Hauska kuva. Blogisi kukkaloistoa on kivaa käydä katsomassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, eka kertaa noin näin;) Ensin luulin, että se on siaras, mutta R. sanoi, että sehän selvästi huilii helteen takia.

      Kiitos, kiva kuulla.

      Poista
  24. Minulla pitäisi olla kommenttipaikka lähes jokaisen kuvan ja kirjoituksesi jälkeen, että saisin ilmaistuksi kaiken mistä pidin ja kiinnostuin. Hyvä postaus ♥

    Luumupuun kukkakuva on todella kaunis ja onnistunut. Aamulla katselin, että meillä kukat jo häipyvät, kestivät vain muutamia päiviä. Samoin narsisseista keräilin kuivuneita nuppuja pois. Minähän en kastele puutarhaa periaatteesta ja eilen satoikin onneksi. Vaahteroita on minullakin kasvussa ja pelästyin kun jostain luin, että vie kaiken veden. Mutta niin vie koivukin ja moni kasvi pärjää vanhan koivun läheisyydessä silti.

    Sain viikonloppuna entisiltä työkavereilta kärhön ( macropetala white lady), taidan laittaa ruukkuun ja kaivaa talvehtimaan ruukkuineen maahan tms. Vyöhykkeet 1-4 eli on hilkulla menestyykö maahan istutettuna. Ihana valkoinen kärhö ♥ Taidan hankkia lisäksi yhden suosittelemasi, ehkä uskaltaisin istuttaa sen.

    Olen onnellinen, että olen nyt enemmän kotona koiran kaverina. Laumaeläimen sielu tuli esiin lauantaina kun 10 naista seikkaili voimapuutarhan käytävillä, Pimu koira loisti onnesta eikä tahtonut millään luopua laumasta eron hetkellä.

    Oranssi tulppaani on upea. Luulin, että sinulla ei ole oranssia, mutta olinkin väärässä. Päätin, että jatkossa laitan tulppaanit ruukkuihin, josko saisin elvytettyä ne paremmin ja ostan vain niitä ei hybridejä vai miten se nyt oli...

    Minun on palattava kärhölinkkiisi paremmalla ajalla ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sari, kiitos samoin♥

      Se on aina tuurissaan. Minulla. Kun ehdin tajuta, että luumupuut kukkivat, niin eilen ne jo varistelivat valkeaa kukkaluntaan...

      Koivu ja poppeli vievät kaiken veden. Sen tähden suostuin luopumaan koivusta sisääntulossa. Ja poppeli voi kuulemma vähän etäämmälläkin 'haistaa' putket, enkä tiedä, onko totta. Vaahtera on meillä ihan terassi/parvekesysteemin edessä ja ihan viilentäjä talolle. Se kasvaa kallion reunassa, josta sille valuu koko ajan vettä.

      Pihlajat pärjäävät hyvin koivun likelläkin. Vaahteroissa ainoa asia, joka ei ole 10+ on se, että niiden lehdet on sitten haravoitava. Muuten niistä tulee sellainen kerrostuma, jossa voivat erilaiset kasvitaudit muhia. Jos ei pidä haravoinnista, voi ne ajaa koneella silpuksi. Joku väittää, että tammien kanssa on sama. Meillä on nyt monta pikkutammea kasvamassa.

      Clematis Alpinan ainoa heikkous on se, että sen kukinta loppuu jo kesäkuulla, mutta ne siis kukkivat jo nyt. Minä yritän hakea jotain kestävää lajia, joka kukkisi sydänsuvesta alkaen. Hyvinä vuosina tosin alppikärhötkin tekevät uuden kukiinnan. Minulla oli valkoinen lumikärhö, mutta en tajua miksi se ei menestynyt...Kokeile alppikärhöä, mutta nyt sun pitää sitten antaa yhdessä asiassa periksi: Jos on kuivaa, alppikärhö kaipaa huoneenlämpöistä vettä. Ei ikinä kylmää! Ja keväällä kanankakkaa ja se pitää myös siitä,että sen juurella kasvaa jotain pientä niin, että aurinko ei porota sen juurakkoon. Käytän tuohon asiaan esikoita ja scillaa.

      Oi, minäkin iloitsen Pimun puolesta. Kaikki koirat kaipaavat laumaansa, joka on niiden perhe. Ja varmaan tajuat, että koirasta on iloa myös asiakkaillesi...

      Tulppaani ei ole ollut minulle ikinä helppo, sillä vain niitä myyrät minulla syövät. Nyt oli sikäli ihmeellistä, että sain näinkin runsaan tulppaanisadon. Tämä oranssi on nyt joku hurahdus...;) Ja lumikelloja myyrät eivät minulle salli! Pitäis istuttaa ne ruukkuihin. Jännityksellä odotan, saanko nähdä kesälumipisaroita vaikko en. Googlaa se: Sinä sulle korttiin upea kukka. Siinä on ne pienet vihreät pilkut kukkakellossa.

      Ole hyvä ja kiitos♥

      Poista
  25. Oranssit tulppaanit ov at aivan mahtavan kauniita, niin täyteläinen väri ja isot kukat.
    Muutenkin ihastelin puutarhasi uhkeutta ja erikoisesti vaahtera oli kaunein vaahtera, jonka olen nähnyt. Juuri tuossa kukkimisvaiheessa se on upea.
    Nyt viilenivät ilmat, toivottavasti vain hetkeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arleena, näitä ei voi vastustaa! Ajattelin ensin, että ne ovat liian räikeitä, sillä olen useimmiten suosinut vaaleanpunaisia, valkoisia ja sinisiä kukkia, mutta mitä vielä: Nämä ovat nyt luonnonmukaisen puutarhani tähtiä.

      Kukkivana huomiota herättävä.

      Täälläkin nyt selvästi viilennyt ja sataa tihuttaa: Lähden istuttamaan tuoksuhenettä isoon ruukkuun, joka saakin nyt olla viielät yöt sisällä.

      Kiitos ja mukavaa alkanutta viikkoa!

      Poista
  26. Oranssi kerrottu tulppaanisi on aivan uskomattoman kaunis, samoin pilvikirsikka! <3

    Mukavia päiviä viikonloppuun! Nyt lämpenee jälleen, kesä palaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, kiitos ♥ Näitä on varmuuden vuoksi istutettava jälleen syksyllä. Pilvikrsikka on keväällä kuin valkeaa vaahtoa ja syksyllä sen ruskaväri on yksi kauneimmista.

      Kiitos samoin sinulle! Huomaan: Olimme kaupoilla ja oli liikaa vaatetta päällä. Eilen vielä palelin niin, että oli sytytettävä tulet leivariin.

      Poista