maanantai 31. joulukuuta 2018

Juhli kanssani tätä lumista yötä kuin...


Juhli kanssani tätä lumista yötä
kuin viimeistä vuosipäiväämme.
Katso, tänään on palannut ensimmäinen -
se timanttitalvemme.

Tsaarin talleilta nousee sumua,
Moika upposi pimeään,
Joku himmensi kuunvalon tahallaan -
mihin mahdamme mennäkään...

Kahden keisarihaudan väliin
on eksynyt puisto takkuinen,
ja vankilahoureesta nousseet lyhdyt
antavat hautajaisvalaistuksen.

Mars-kentän uhkaavat jäävuoret
ja Joutsenkanavan kristalli...
Kun sydämessä on pelko ja riemu,
mihin voisin verrata osaani?

Sinun äänesi lepattaa olallani
kuin ihmeiden lintu. Ja äkkiä 
säde sytyttää eloon lumen tomun,
se hohtaa hopeista lämpöä.

- Anna Ahmatova -
suomennos Marja-Leena Mikkola
Anna Ahmatova Fontankan talossa
kuva Anne Hämäläinen

lauantai 29. joulukuuta 2018

Välipäivien kuvakimaraa!


Kun joulu on myös hääpäivä, nuorten kihlajaiset sekä kuopuksen synttärit, se on kiihkeää yhdessäoloa, paljon touhua ja etenkin huomisen muistoja. Ainutlaatuista on olla yhdessä nuorten ja koiruuksien kanssa viikko: Harvinaista herkkua.


Joulun kaksi kaunista: Meri ja valkokuusi!  Yhtään jouluruokia emme nyt kuvanneet...


Leena Lumin ensimmäinen selfie.


Joku outo kasakkatyyli oli miehillä, vaikka ei ollut edes kylmä...Sädetikkuja yläterassillamme.

Äiti ja tytär...♥


Lehdenlukua eräänä aamuna...


Kissanviiksissä syömässä.

Koko kööri.


Poroa, joka on saanut elää ainakin onnellisen elämän. Alkuruokana söimme kantarelli-savuporokeiton, mutta ne ehdittiin syödä ennen kuin sain kameran esiin.


Kissanviiksien kuuluisa lankkupihvi...


Match made in heaven eli kihlapari Meri&Sami. Onnea kyyhkyläiset♥


Bloggaajan todellisuutta eli mukana vain muutamia kameroita, mutta en jäähdyttänyt ruokia, en tällä kertaa!

Koska hämmästyttävästi lukijoitakin Alaskasta, oli ihan pakko yrittää Alaska -kakkua...



Melkein Alaska -kakku, hah-hah!




Synttärikalu kakulla.


Oih, kello on yli puolen yön ja kohta kai saapuvat synttärivieraat...Mukavaa välipäivien jatkoa kaikille tasapuolisesti♥

jouluaikaa käyvä
Leena Lumi

PS. Olemme piipahtaneet tyttären kanssa jo paristi Sokoksella vielä olevassa Kalevantulen sesonkiajan myymälässä. Kuvassa punainen patina.

maanantai 24. joulukuuta 2018

Joulu on kuusenneulasten ja sammuvien kynttilöiden...


Joulu on kuusenneulasten ja
sammuvien kynttilöiden tuoksua
ja hiljaista, onnellisen sykähdyttävää
rakkautta,
ja lahjoja, ja unta, jossa kasvoja hipovat
enkelin siivet.

Me katselemme valaistuja ikkunoita
ja laskemme kynttilöiden liekkejä
ja avaamme hitaasti kirjoja,
jotka luetaan ja unohdetaan.

Ja jossain ajatusten keskellä nukkuu lapsi,
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
pienissä käsissään,
ja lempeitten juhtien huuruinen hengitys
lämmittää häntä pimeässä.

- Mika Waltari -
kuva Talven taikaa, Ilona Pietiläinen

torstai 20. joulukuuta 2018

Joulu jälleen meidän kaikkien!


Kohta joulu saapuu luoksemme. Saapuu luokse rikkaan ja köyhän, luokse maahanmuuttajan ja luokse alkuasukkaan. Se saapuu luokse pikkukauriiden, joiden jäljet puutarhamme lumessa. Se saapuu kolossaan nukkuvalle ketulle ja supikoiralle. Se saapuu luokse lapsen, joka saa kaiken mitä on toivonut kuin luokse lapsen, jolle joulu ei ole koskaan tuonut mitään, mistä kertoa koulussa joululoman jälkeen. Joulu saapuu luokse vanhan ja väsyneen, kuin myös oravanpyörässä loputtomasti kilpavarustelussa pinkovan suorittajan. Joulu saapuu luokse kuolevan ja syntyvän. Se saapuu luokse hänen, joka on juuri menettänyt rakkaansa eikä näe valoa. Se ei tarvitse kystä kyllin, sillä sille riittää matalakin porstua ja riisipuuro. Se saapuu navetoille ja henkii joulun henkeään lempeiden lehmien sieluun. Se puhaltaa hellästi hevosen kanssa samaa hengitystä. Se rapsuttaa possuja ja suukottaa hevosen samettia. Matkallaan se murustelee siemeniä lintujen syödä ja osalle pääsevät lumiset hiiretkin.



Lapset juolu huomaa aivan erityisesti. Se tulee luokse tulitikkutytön, joka seisoo megamarketin välikössä hiukset ja vaatteet likaisina, katseessa osattomuus. Pieni tyttö silmissään kysymys: "Tätäkö on elämä ja tältäkö tuntuu se, kun joulu tulee?"



Lasten eriarvoisuus maassamme on tosi. Siinä, missä toinen lapsi näplää älypuhelintaan ja kantaa laukussaan IPadia sekä kertoo Lapin tai etelän joulustaan, toinen vaikenee, sillä hänellä ei ole mitään kerrottavaa, ei mitään hämmästyttävää näytettävää. Aikuisten varustelukilpailu on heittänyt jo osan lapsistakin elämän ulkokehälle, jossa vain välittäminen ja puuttuminen voi pysäyttää putoamisen.



Joulu vaeltaa läpi metsien ja yli tunturien. Sen henki koskettaa kiepillä nukkuvaa kettua, sen henki suojaa supikoiria. Joulu ei tunne vieraslajeja, vaan sille kaikki ovat tuntevia ja elämän suojatteja. Joulu hyväilee maahanmuuttajalapsen poskea ja ripottelee hänen ylleen suojeluksen taikapölyä. Unohduksen tomua lentää metsästäjien ylle ja niille, jotka vouhkaavat vieraslajeista. Unohtaneille muistikirkastuspölyä, että emme unohtaisi itse olleemme monissa maissa vieraslajeja. Tulevaisuuttamme emme tiedä, joten annetaan kaikkien eläinten ja ihmisten elää rauhassa. Korskeus ja pöyhkeys pois, sillä saatamme olla itse huomisen vieraslajeja. Kohdelkaamme kaikkia elollisia siten kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan, jos joutuisimme vieraille vesille, outoihin kyliin juurissamme vieras multa.



Onneksi joulu on kuin rakkaus. Se ei kysy lupaa. Se menee sinnekin, missä sitä ei osata odottaa. Se hipaisee kaikkia vauvasta vaariin. Se menee luo sairaan ja uupuneen. Se menee luo varattoman ja vauraan. Se leijuu sukujoulujen henkenä, mutta istuu myös yksinäisen pirttiin puurolle. Se silittää ryppyistä kättä, se lohduttaa leskeä. Se ei pelkää pimeitä kujia eikä tyhjien asemahuoneiden yksinäisiä miehiä. Se kaihtaa riitaa ja rähinää. Se tuo pilkkeen silmiin ja valoa pimeään. Se vaeltaa haudoilla ja muistoissamme. Se rakentaa sillan rakkaisiin poisnukkuneisiimme. Se saa lasten silmät säihkymään tähtinä. Se tuo mummon silmään kyyneleen. Se saa vanhatkin koiruudet leikkimään ja pennut ihan villeiksi. Se puhaltaa lämpimästi jouluruusun nuppuihin, jotka hämmästyneinä alkavat avautua lumessa.



Joulun henki koskettaa yön kulkijoita. Se laastaroi niin ihmisten kuin eläinten kivut. Yksinäisyyteen käpertyneen se avaa rauhaan ja iloon. Se vaeltaa sairaaloiden käytävillä, suukottaa niin vastasyntyneet kuin jouluna poisnukkuvat. Joulun henki kulkee mukana hautuumaan kynttilämeressä. Se ottaa koirat sisälle perhelaumansa pariin. Se täyttää lintu- ja oravalaudat pähkinöillä. Metsäpeuran kostea katse kuin metsälampi...Pienet eläimet nukkuvat jouluyön untaan: punaturkki kiepillä, pikkuhiiret koloissaan, tupsukorvat naavapesissään. Uneton koiranulkoiluttaja tähtitaivaan alla. Joulupöydissä mummot ja papat kertovat tarinoitaan ja kaikkihan kuuntelevat, sillä tarinat ovat sukupolvien viestikapula. Vanhempamme ovat kokeneet, mitä me emme, heillä on avain tarinoiden taikaan:



"Kerro se tarina, kokoa tapahtumat, kertaa niitä. Sillä lailla ne pysyvät hengissä...Toista, tai tarina hajoaa, eikä miehet kuninkaan, ei kuninkaamme ratsutkaan...Toista, ja pitele palasia varovasti, muuten tapahtumat leviävät kuin marmorikuulat lattialle..." (Ann-Marie MacDonald,Linnuntietä, suomennos Kaijamari Sivill)

Tarinoiden taika on yhtä lumoava kuin on Joulu♥



Toivotan hyvää joulua lukijoilleni. Toivotan hyvää joulua laivoille merillä. Toivotan hyvää joulua heille, jotka viettävät ensimmäistä jouluaan maassamme kaukana kotoaan. Toivotan hyvää joulua yksinäisille ja unohdetuille. Toivotan hyvää joulua kaikille maailman ihmisille. Toivotan hyvää joulua kaikille maailman eläimille. Toivotan hyvää joulua heille, jotka tekevät pyyteetöntä työtä eläinten hyväksi. Toivotan hyvää joulua vaivaishiirille ja maailman kuninkaille. Toivotan hyvää joulua sairaille. Toivotan hyvää joulua meille kaikille, että joulun rauha saisi laskeutua yllemme kuin lumen valo ja tähtihuimaus...

"Lumi: pimeän maan ainoa valo."

"Viivy, odota, näe näkevin silmin tähtien puhkeaminen, tähtihuimaus."

- Bo Carpelan -
suomennos Caj Westerberg

rakkaudesta jouluun
Leena Lumi

enkelikuvat Hannele Salmela
kettukuva Marjaana Rinne-Loikala

Driving Home For Christmas

White Christmas

Chestnuts Roasting On An Open Fire

Walking in the Air

Last Christmas

O Holy Night

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Joulu- ja lumimuistoja kuvilla!


Joulu on ihan kohta täällä ja ajattelin laittaa pienen kuvakimaran lumi- ja joulukuvista, sillä sunnuntaina saapuvat nuoret&koiruudet, joten silloin keskitytään perheen kanssa olemiseen sekä aina yhtä ihmeelliseen jouluun.


Lahjoja on pakattu, kynttiläaika on alkanut jo aikaa sitten ja joka päivä muistetaan pihan lintuja, oravia ja metäkauriita.


Odotan taas sitä hetkeä, kun Meri saa joulun sydämeensä nähdessään vanhat, rakkaat koristeemme kuusessa. Kuusen merkki on sama, mikä viime vuonnakin ja se ei varissut vielä loppiaisenakaan, joten jatkoimme joulua viikolla! Kuusi saapuu sisälle tänään. Hyvin vanha jouluaaton tapa on, että kuusen alta löytyy pieni paketti jo jouluaamuna kuopukselle. Tänä vuonna se on tämä punaisena.


Valkoinen joulu on meille kaikille tärkeä juttu!


Kunnon talven odotuksessa!


Tällä taikasaarella lumen lupaukseen on jo tottunut, sillä vain muutamia lumettomia jouluja olemme kokeet yli kolmenkymmenen vuoden aikana. Tosin olemme olleet jotkut joulut myös Luvialla...Viime vuoden lumikuvissa olen vasta leikkauksesta toipumassa, joten koko joulun toteutuminen tuntuu nyt jälkikäteen ihmeeltä.


Luna -koiruus pikkuporona haluaa myös lunta!



Olen alkanut vähitellen uskoa jouluruusun pärjäävän parhaiten viileässä...Joulun sisäkukka on valkoinen amaryllis, joka juhlistaa kodin kuin kodin.




Joulun odotetuin lahja on perheen yhdessäolo. Pitkät välimatkat vain korostavat näitä hetkiä.


Meidän jouluun kuuluvat tänä vuonna hääpäivämme, Merin ja Samin kihlajaiset, joulu ja vielä Merin synttäritkin. Pöytä Kissanviiksiin on varattu...välipäiville.


Takkaloimusta nautitaan, kirjojakin luetaan. Tytär on valinnut juolukirjakseen Michelle Obaman Minun tarinani.


Tässä jutussa vain tunnelmia, mutta muistotkin ovat osa niitä. Kuka kaipaa joulun ruokajuttua, hän löytää sitä täältä Meilläkin vielä noudettava yrtit, hedelmät etc sekä varatut merikalat Kalaliike Mäkiseltä En toivottele vielä muuta kuin lunta, sillä saatan ehtiä piipahtaa jossain välissä.


Nyt kuville putoilee lunta,
nyt tauluissa on alkanut sataa.
      ...siellä täällä leijui
hopeisia kiteitä.
      ...lumiset kirsikkatarhat...

- Saila Susiluoto -

puuterilumiterveisin
Leena Lumi

maanantai 17. joulukuuta 2018

Kurkistus kevään 2019 kirjoihin


Tänään kurkistamme niihin tulevan kevään kirjoihin, jotka minulla on tarkoitus lukea blogiini. Paljon kiinnostavia ja osin odotettujakin, mutta osa täysin katalogien varassa valittuja. Kaikkiin ei ole vielä saatavana kansia ja pienimmät kustantajat voivat puuttua ihan vain siksi, että en ole saanut katalogia tai en ole osannut valita. Näin siis kevättä 2019 kohti:


 Johanna Venho: Ensimmäinen nainen (WSOY)


Lisa Jewell: Sitten hän oli poissa (WSOY)

Liane Moriarty: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista (WSOY)


Jaana Virronen: Borssia ja šarlotkaa Maukasta ruokaa venäläiseen tapaan (Atena)


Anna-Maria Eilittä: Kun olen poissa (Atena)


Fiona Barton: Lapsi (Bazar)


Agnès Martin-Lugand: Huolet pois, elämä on helppoa (Bazar)


Sonia Paloahde: Aavistus (Minerva)


Anna Ekberg: Uskottu nainen (MinervaCrime)


Pierre Lemaitre: Petoksen hinta (MinervaCrime)


Emma Rous: Au pair (Minerva)


Ray Connolly: John Lennon Legendan elämä 1940-1980 (Minerva)


Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken (Otava)

Tuuli Salminen: Rannalla poika (Like)


Ruth Ware: Rouva Westaway on kuollut (Otava)


Lina Bengtsdotter: Francesca (Otava)


Jane Harper: Kuiva kausi (Tammi)


Håkan Nesser: Café Intrigo (Tammi)


André Aciman: Kutsu minua nimelläsi (Tammi)


Elizabeth Strout: Kaikki on mahdollista (Tammi)


Ninni Schulman: Vastaa jos kuulet (Tammi)


Celeste Ng: Tulenarkoja asioita (Gummerus)


Johanna Laitila: Lilium regale (Gummerus)

Vain kaksi vailla kansia joulukuussa: Aika hyvä! Tästä siis hitaasti aloitamme joskus tammikuulla, sitten kun on ensin vietetty pitkät, autuaalliset joulun viikot. Silloinkin kiva lukea, mutta vailla muistiinpanovihkoja. Pakko välillä lukea vain itselle, mutta myönnän, että eräs vanhempi teos, jota nyt luen, oli pakko aloittaa alusta ihan teitä varten. Olen ihan mahdoton, tiedän sen. Toisaalta ihan tästä päivästä alkavat joulutouhut ja blogikin siirtyy joulumoodiin ja sitten myös joulurauhaan. Kiva on myös käydä lukemassa muiden kirjabloggaajien suunnitelmia ensi keväälle.

kevätkirjaterveisin
Leena Lumi

mustarastaskuva Pekka Mäkinen