torstai 2. kesäkuuta 2011

VILLA CHARME - TUUNAA JA KAUNISTA KOTIASI


All you need is faith and trust and a little bit of fairy dust...

Ah!, mikä Helatorstain aamu…: Minä ja iso KoKon mukillinen suklaakahvia, mies ja koiruus nukahtivat uudelleen varhaisaamun puutarhakierroksen jälkeen, linnunlaulu ikkunasta, talon hiljaisuus ja kädessäni on Ilona Pietiläisen uutuus Villa Charme – tuunaa ja kaunista kotiasi. Mitä enemmän kirjaan menen sitä isommin nostaa kuolemansynti ahneus päätään ja arvatkaa mitä: Tämä kirja jää minulle! Tämä on Ilonan paras!

Kirjan koko on pieni ja helposti pideltävä. Sivut kuvineen ovat hurmaavan mattapintaiset ja jälleen on se suloinen coctail että sekaisin sisustusta, ruokaa, puutarhaa ja unelmia. Ja mikä parasta, nyt kaikki kolahtaa täydesti minuun ja varmaan myös sinuun lukijani, jonka tiedän hyvin persoksi kauneudelle ja romantiikalle, kädentaidoille ja villille puutarhalle.


Se mikä ensin yllättää, on kuvien taiteellinen vahvuus. Siis eniten kaikista pidän kuvista, joissa ’rikotut’ reunat ja kuin vanhan kosketus. (Yllä olevassa ei juuri sitä reunusta, mitä tarkoitan, mutta ehkä senkin vielä näemme.) Sen jälkeen kaikki onkin…unelmaa, jonka voi tehdä todeksi. Nyt mennään tunteella:


Puutarha on vanha ja villiintynyt. Se on kestävien maatiaiskasvien ja herkkien tuoksuherneiden syli. Siellä saavat akileijat rehottaa missä ikinä keksivät haluta, sillä vain akileijat tuovat keijuja puutarhaan. Istutamme kukkia vanhoihin balettitossuihin ja isoisän silinterihattuun, rakennamme kivilinnulle pesän, annamme jatkoelämän nuutuneille muscareille ja cottage gardenissa kohtaan vanhan luumupuun alla sielukumppanini Maaritin, jonka puutarha on vielä isompi kuin minun. Me molemmat rakennamme haaveittemme puutarhaa ja vain taivas on kattona kun toteutamme unelmaamme, jossa vanhat hedelmäpuut säilytetään, piha on yhtenä kukkamerenä ja kukkia saa myös kerätä. Rennon huoleton on intohimoisen, mutta nautiskelijan nimitys puutarhalleen. Sormustinkukka on karannut penkistä, mutta ei se siinä viihdykään: Digitalis valitsee aina itse paikkansa missä haluaa olla! Maaritin luumut, varjoliljat, tuoksuherneet ja harmaamalvikit todistivat, että me näemme samaa unta. Varjoliljan väri on aivan erityinen eli en tuota ole ikinä nähnytkän, mutta odotan nyt ensin, miten minun valkoiseni onnistuu siemenestä…sitten lähden etsimään tuota  Lilium martagonia...Maarit, jos viitsit, lähetä upea varjoliljasi kuva, niin kaikki saavat sen nähdä.

Nyt olemmekin Ranskassa, jossa nuori pari on toteuttanut elämänä unelman ja ostanut kivitalon Etelä-Ranskan maaseudulta. Minä, jolta puuttuu pariisigeeni, olen lukenut kaiken Provencesta ja sinne vielä lähdenkin. Nuorenparin talo on 1100 –luvulta olevan linnan ’caretakes cottage’ eli talonmiehen asunto. Talon suomalaiselle emännälle on avautunut aivan uusi puutarhamaailma, jonka suotuisa ilmasto tarjoaa. Ranskalaisia hän pitää hyvin ystävällisinä ja vieraanvaraisina, mutta neuvoo aitoa Ranskaa etsiviä suuntaamaan muualle kuin Pariisiin tai Rivieralle eli suunta olkoon Ranskan maaseutu! Terveisiä emännälle, että täällä yksi ei ihan nuori pariskunta unelmoi kivitalosta Englannin maaseudulla, mutta Provence on reissulistalla. Rakastan kotisi värejä, kaikkea siinä! Ja onnea, että olette todellakin toteuttaneet ’make your dreams come true’♥


Suomessa piipahdamme Riikalla, joka on intohimoinen antiikin harrastaja ja se näkyy. Jaan tunteen, sillä antiikkihuonekalut ovat juttuni kuin myös ruukuissa tuoksuvat yrtit ja olen aika perso hyvälle, joten piirakka tuossa pöydällä maistuisi…kiitos!

Sivulla 32 alan tutkia Sacher-kakun ohjetta, mutta katseeni karkaa ja näen pöydällä kauniin kupin, jossa se lintu…Anne, apua!, mikä astia-sarja se on, joka sinulla oli blogissasi turkoosina? Se lintukuppi? Nyt ollaan ranskanpastillin sävyissä ja tämä on romanttisempaa. Kyllä niitä täälläkin turkooseina myös on, mutta eivät näytä niin kirkkailta…Löytyvät muuten sivulta, jossa valmistamme Tuulihattuja. Onko edes tottakaan! Juoniratkaisu kirjaan Kulinaristin kuolema, mutta tämä on vasta ensimmäinen kerta kun paljastan ratkaisun. Syy on näiden Ilonan kuvien…


Rakkaudesta ruosteeseen on vanhan Villan ihastuttavin juttu. Voiko olla mitään niin kuin ruoste, valkoisen patina ja ranskanpastillin sävyiset astiat. Ujoa turkoosia, romanttista myyrää (myyrä on väri;-) ja kätevä kynttilälampetti, joka on valmsitettu lusikasta ja ruostuneesta tarjottimesta.

Oi Ilona, minkä ihanuuden teit ja sitten vielä ne koirakirjatuet siinä pitämässä pystyssä vanhoja kirjoja…

Tässä suven ykköslahjakirja Kaikkien Aistien Juhlien Vaalijalle!

♥♥♥♥♥

kirjan kuvat ovat Ilona Pietiläinen, Johanna Harju ja BigStockPhoto, Unelma Ranskassa -kuvat Toni Lund ja Maaritin luona kuvat Maarit Sievänen

Kirjasta on postannut myös Amma.

25 kommenttia:

  1. Siis, mitäpä muuta tuohon lisäämään... ihanaa...

    VastaaPoista
  2. Irmastiina, juuri niin, juuri niin.

    VastaaPoista
  3. Todellakin, ihana kirja, jonka parissa on vietetty -ja vietetään- monia suloisia hetkiä ♥

    Suraavaa Ilonan kirjaa odotellessa...

    VastaaPoista
  4. Pepi, minä tartun nyt hetkeen, enkä odota VIELÄ seuraavaa. Nämä kuvat pitää ensin nauttia hartaasti. Tämä kirja kantaa osaa minun unelmistani...

    VastaaPoista
  5. Voi Leena, kiitos ihanasta arvionnista ja minustakin tämä kirja on hilpeä kesänmakuinen opus.
    Ilona

    VastaaPoista
  6. Ilona, ja niin romanttinen ja puutarhaa ja kaikkea ihanuutta♥

    VastaaPoista
  7. Kiitoksia kirjaesittelystä! Tämä Charme on ehdottomasti mielenkiintoinen tapaus. Kuvat ovat tämän ja Sateenkaarentaa -blogin perusteella erittäin kauniit.

    Nuo kupposethan ovat Pip-astioita. Olen itse niitä hankkinut suoraan Pip Studion nettikaupasta Hollannista. Astiat sun muut tulevat suoraan kotiovelle DHL-kuljetuksella. Rahtiin on syytä varata n. 20 euroa melkein tilaukselle kuin tilaukselle. Näinpä ollen ei kannata vain yhtä kuppia tilata ; ) Ystävän kanssa yhteistilaus vielä parempi...

    VastaaPoista
  8. Anne, kuvat kuin maalaukset.

    No, mistä minä Pip-astioista tietäisiin. Kuolaan vieläkin Taikaa...,mutta nyt kolahti. Ehkä se johtuu sisustuksesta. Ilonalla on tässä kirjassa sitä kuppia myös, jonka väri taitaa olla myyrä ja siinä pieni roosa tai pinkki lintu.

    Siis että Hollannista tilaamaan...: Tieto lisää tuskaa! Muistathan mitä olen kertonut meidän mukimääristä, enkä ole paljastanut vielä kokonaisten serviisien määrää, sillä en kehtaa. Tuohon olisi niin helppo tarttua Viherlandiassa käydessä, kun se olisi siellä Iittalan tehtaan myymälän hyllyllä.

    (Tulen kohta katsomaan sun keittiötä!)

    VastaaPoista
  9. Voi, miten suloisia kuvia! Minussakin taitaa elää pieni sisustaja. ;) Silloin tällöin. Yleensä kaikki on kyllä 'ihanasti rempallaan'. :D

    VastaaPoista
  10. Kauniin oloinen kirja. Mukava kuulla sen olevan kooltaankin sopiva. Usein sisustuskirjat ovat niin suuria, että niitä on hankala lukea.

    Minäkin pidän Pip Homen tuotteista. Minulla on niitä tosin vain yksi ainoa teekannu, jota vaalin. Pip-tuotteita saa Hollannin ohella myös Stockmannilta ja Stockalla on verkkokauppa, joka toimittaa kaikkialle Suomeen. :)

    VastaaPoista
  11. Anki, kyllä se sieltä herää, Pieni Sisustaja, lupaan sen:-)

    Minulla on nyt Suuri Kirjaston Raivauspäivä...Päämies huomauttelee, kun 'pitää vaeltaa kirjakasojen väleissä'.

    Katja, suloinen kirja! Isoja on hankala lukea ja kun niitä isoja on muitakin, niin tulevat hankalaksi jo kirjahyllyssäkin ja sitten, jos haluaa pitää esillä olkkarin esittelyhyllyissä (ne Ikean uudet), niin iso kirja tulee siitä rumasti yli.

    No, Stockman ratkaisi kaiken;-) Minä olen vakiasiakas, jolle on toimitettu myös postitse. Nyt pitäisi alkaa sitten sitäkin verkkokauppaa opettelemaan...Hahn ja CDON.COM jo sujuvat, sekä BookPlus. Olemme Bessun kanssa menossa sinne piakkoin, mutta Tampereelle.

    Pip;n teekannu kuulostaakin suloiselta...

    VastaaPoista
  12. Kiitos esittelystä Leena, vaikuttaa kerrassaan lumoavalta kirjalta!

    VastaaPoista
  13. Hannah, ole hyvä. Tässä olisi lumoisa sydänsuven herkku!

    VastaaPoista
  14. Kiitos esittelystä!
    On upeita kuvia. Hauska seinäpuutarha, jossa verhojen taskuihin aseteltu kukkaruukkuja.

    VastaaPoista
  15. Irene, ole hyvä.

    On seinäpuutarha ja monta muuta vinkkiä, mihin kukkia voi istuttaa ja sitten niitä muita juttuja kera tuulihattujen. Kaunis, suloinen suvikirja!

    VastaaPoista
  16. Tämä kirjahan on siis pakko saada. Kiitos muuten toinen voittokirjoistani tuli jo perille! Ihana!

    VastaaPoista
  17. Absolutely white, no tilaa Ilonalta. Pääset hänen luokseen mun oiekasta palkista, missä lukee sateenkaaren taa.

    Kiva, että on tullut. Toinen lähti muistaakseni päivän jälkeen eli on sulla huomenna tai maantaina.

    No eikö vain!

    VastaaPoista
  18. Minäkin olen hulluna sisustuskirjoihin..
    lehtiin..
    Täytyypä vilaista kirjakaupassa tarkemmin tuota...=)

    VastaaPoista
  19. Hanne, sinä ja minä...me ollan usein hulluna monenmoiseen;-) Pidän niin tuosta sinun heittäytyvästä innostumisestasi!

    Vilkaise, niin se lähtee mukaasi.

    VastaaPoista
  20. Hei, Leena ja terveisiä Kreikasta.
    Tulimme hiljattain kotiin ja postissa odotti tämä Ilonan uusi kirja. Kiva lukea ihanaa arviointia siitä. Itse en vielä ole ehtinyt siihen tutustuun, mutta innolla odotan rauhallista hetkeä ihanan kirjan parissa. Mielestäni kaikki Ilonan kirjat ovat upeita ja sinä kerrot, että tämä on paras, maltan tuskin odottaa hetkeä sen parissa.

    Harmittaa, kun matkan aikana blogistani oli hävinnyt taustakuva taivaan tuuliin, enkä ole vielä ehtinyt suunnitteleen ulkoasu uudestaan.
    Terveisin Hanne

    VastaaPoista
  21. Hanne, kiitos! Teidän etelänmatkakohteenne valinta oli oivallinen. Kukaan ei koskaan valita Kreikasta, en edes minä;-)

    Tämä on paras, suloisin ja pienin. Joskus, monasti, vähemmän on enemmän. Saan tämän nautittua kuin hyvän aterian ja tässä oli teemat kohdilleen minua ajatellen eli askartelua oli vähempi, kuvat olivat paremmat kuin ennen, oli puutarhaa, ruostetta, ruokaa ja myös värejä. Pidän tästä enempi kuin edellisestä, jossa oli niin monia kohteita. Tosin kaipaan 112 ruutuikkunaa ja annoin sen pois...lahjaksi tai arvontaani. Tosin siitäkin Ilona on selvästi parantanut kirjan tekemistään. Kaikessa kehittyy kun tarpeeksi tekee.

    Sinä olet nyt lomasta virkistynyt ja sutaiset sen tuosta vain. Minullahan ei sellaista ole ollenkaan.

    Mukavaa loppuviikkoa, Hanne!

    VastaaPoista
  22. Voi ei...ja tätä ei ole siis luvassa pukinkonttiin ;-)
    Värimaailma on ihan minua. Mielestäni edellinen Ilonan kirja oli hiukan liian valkoinen yleisilmeeltään, mutta värihän on aina makuasia. Olen metsästänyt esim. ikivanhaa lattialankkua kukkapöydäksi jo tovin..

    VastaaPoista
  23. Nette, sitä ei koskaan tiedä mitä tapahtuu, mutta pukinkottiasioita ei saa alkaa udella jo ennen juhannusta;-)

    Tämä onkin enempi sinua ja myöskin minua. Mehän ollaan vähän Laura Ashleya, vähän pelkistettyä ja paljon vanhoja mööpeleitä. Kirjassa on mm. kankaita, joista kuolisit heti eli taas sun sisustus menisi uusiksi.

    Niiden lankkujen saaminen on yhtä kiven takana kuin saada välimerelliset ikkunan puiset kaihtimet, vähän semmoiset sermimäiset. Samalla hetkellä kun ne Ilonalta tilasin, ne oli jo myyty. Ja monta muuta vanhaa ja kulunutta olis kiva saada.

    VastaaPoista
  24. Ihana kirja, tuotahan ahmisi silmillään, oikein kauniita kuvia!
    Leppoista kesää Leena Lumi!

    VastaaPoista
  25. Tämä on. Try it!

    Kiitos samoin, Seijastiina!

    VastaaPoista