sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Hanne-Vibeke Holst: Mitä he toisilleen tekivät


Nuori ohjaajalupaus oli rakentanut oopperaan aavistuksen verran mahtipontisen loppukohtauksen, jossa viimeinen, mitä näyttämöllä näkyy, on seivästetty Muhammedin pää, vierellään Jeesuksen, Buddhan ja Neptunuksen päät. Berliinin oopperan taiteellisena johtajana minä olin viime kädessä vastuussa tästä ristiriitaisia tunteita herättävästä tulkinnasta, jonka takia Saksalla saattaisi kohta olla käsissään samanlainen kriisi kuin Tanskalla Muhammed-aiheisten pilapiirrosten vuoksi. Onnistuin kuitenkin sekä torjumaan kriisin että viemään ensi-illan läpi, ja siksi olen tänään juhlakalu ja palkinnonsaaja, en virkaheitto johtaja, jolta on revitty arvomerkit. Palkinto luovutetaan juhlallisessa seremoniassa Charlottenburgin linnassa, ja tilaisuuden kunniaksi on ongelmatyttäreni Sophie suostunut tulemaan Berliiniin. (Helena)

Hanne-Vibeke Holstin teos Mitä he toisilleen tekivät (Unskyldingen, WSOY 2013, suomennos Virpi Vainikainen) on kertomus neljän sukupolven draamasta. Seuraamme tarinaa vihan kasvusta alkaen 1940 –luvulta, jolloin pappi Thorvald ja hänen vaimonsa Gerda elävät päällepäin hyvinkin rakastavaa perhe-elämää saaden identtiset kaksospojat Leon ja Leifin sekä myöhemmin vielä kuuron pikkusisaren Karenin. Toinen maailmansota vyöryy Tanskan ylitse ja natsien aloittaessa juutalaisvainot, Thorvald ei voi mitenkään olla puuttumatta asiaan, vaan he alkavat Gerdan kanssa piilottaa vainottuja pappilaansa. Tämä asia johtaa seuraamuksiin, jotka eivät ole ihan odotetut, sillä Thorvaldin luonteessa on omat piilokarikkonsa.

Aikahypyissä olemme vuoroin toisessa maailmansodassa ja toisaalla taas illassa jolloin Berliinin oopperan taiteellisen johtajan suuri juhlailta kuin huipentuu siihen sokeeraavaan hetkeen, jolloin kapinatytär Sophie saapuu äitinsä kutsumana juhlaan tanskalais-palestiinalaisen poikaystävänsä Khalil Ibrahamin kanssa. Kaikki sujuu kuitenkin hyvinkin sivistyneesti, kunnes koittaa juhlien loppu ja Khalil väittää reppunsa jääneen Helenan toimistoon. Kolmikko palaa oopperataloon ja Helenan toimistoon, jolloin Khalil yllättäen alkaa vaatia Helenaa tilille juhlitusta näytöksestä:

Oletteko te panneet Allahin lähettilään, rauha ja siunaus hänelle, pään esille näyttämöllä?

Se oli taidetta, Khalil! Oopperaa! Panimme näyttämölle myös Jeesuksen, Buddhan ja Neptunuksen päät, yritän selittää. 

Sinä olet tahrannut pyhän Koraanin, sinä ansaitset kuolla. Armollisen Jumalan nimessä. Niin kuin harhaoppinen tanskalainen piirtäjäkin. Allahu Akbar!

Tästä saa dramaattisen alkunsa tarina, jossa nuori Khalil haluaa toteuttaa sitä pyhän uskontonsa kirjaa, joka kehottaa tappamaan vääräuskoiset…ja ennen kuin yö koittaa ovat sekä Sophie että Helena sidottuja ja ajanlasku kuolemaan alkaa. Ašhadu an la ilaha illa Allah wa ašhadu anna Muhammadan rasul Allah!

Yllä olevassa on vain höyhenen hipaisu siitä, mitä kirja pitää sisällään ja paljastusta ei ollenkaan, sillä Holstin kirjan kaari on paljon, paljon moniulotteisempi ja dramaattisempi. Mitä he toisilleen tekivät on suuri kertomus neljän sukupolven naisista, jotka ovat varttuneet kuningatarmehiläisäitiensä varjoissa heikkojen isien jaksamatta puuttua asiaan. Naisista, jotka ovat olleet haluttomia saamaan lapsia ja niiden synnyttyä ovat niitä entistä haluttomampia hoitamaan. Isistä, upeiden, iäkkäiden, tähtinä säihkyvien vaimojensa puolisoista, tulee salattujen valheiden säilyttäjiä, kuin valheen lukkoja. Neljä sukupolvea naisia elää lapsuutensa valheiden syövyttäessä tärkeät kehitysvuodet kuin myös myöhemmät lähestymisyritykset. Äidittömissä tytöissä kasvaa niin suuri rakkauden nälkä, että jotain aivan odottamatonta on pakko tapahtua ja mitenkään syyttömiä tapahtumien sakeaan valhesumuun eivät ole kaksoset Leif ja Leo. He ovat kuin primus motor, vaikka eivät ehkä sitä alun perin ollenkaan niin tarkoittaneet. Sukupolvien äidittömyys kasvattaa paitsi rakkauden nälkää, myös suurta vihaa ja etenkin kysymyksiä:

Olinko minä samanlainen kuin äiti? Olisinko geenien vietävissä?

Mitä he toisilleen tekivät julkaistiin New Yorkin kaksoistorni-iskun 10-vuotismuistopäivänä ja miten upeasti kirja tekeekään kunniaa tuolle surun mustalle päivälle! Olemme eri aikatasoissa, mutta samaa sukua, vaan eri maata. Olemme montaa kansallisuutta ja myös sellaista, mitä emme osanneet odottaakaan. Kohtaamme rohkeita naisia, jotka tekevät kyseenalaisia ratkaisuja muutenkin kuin pitämällä omat tyttärensä itsestä etäällä, sillä eihän mikään saa himmentää auringon valoa: Kuningatarmehiläiset ovat oma rotunsa! Erotikkaa näyttelee suurta osaa, mutta vieläkin enemmän se, että nämä vahvat, menestyneet naiset ovat jääneet paitsi äidinrakkautta, silloin kun he olisivat sitä kipeimmin tarvinneet. Jollakin mielettömällä tavalla juuri tämä kirja, Mitä he toisilleen tekivät, on kuin hengittäisi samaa menetyksen ilmaa, mitä on Tua Harnon teoksessa Ne jotka jäävät. Kumpikin kirja käsittelee sukupolvien ketjussa peilaten valheita, petoksia, jättämisiä, lähtemisiä ja jäämisiä. Siinä missä Harnolla miehet ovat ’pelimiehiä’, Holstilla naiset ovat kuningatarmehiläisiä ja molemmista tyyleistä syntyy raskas, tulevia polvia vammauttava taakka.

Äitini oli minulle ratkaisematon arvoitus. Hänestä erotessani olin aina lannistunut ja ymmälläni, sillä en tajunnut, kuinka yksikään äiti saattoi olla niin välinpitämätön omia jälkeläisiään kohtaan. Niin tympeä! Oliko hän mustasukkainen kun minä olin mennyt menestymään hänen maailmassaan? Miksei hän ollut ylpeä siitä että hänen tyttäressään oli versonut samanlainen rakkaus oopperaa kohtaan, hänen istuttamastaan siemenestä? Hänen ansiostaanhan La Callasin levyt olivat soineet meillä kotona yhtenään…

Olimme tavattoman nuoria…Ilmeisesti nuoruuden huuma tarttui äitiinkin, kai hän tunsi tai toivoi itsensä  yhtä nuoreksi…Hän joi, poltti ja tanssi ja puhui pojat pyörryksiin yhden toisensa jälkeen. Sitten hän havaitsi Paolon, jonka…


*****

Tästä kirjasta ovat lisäkseni kirjoittaneet ainakin Kaisa Reetta T.  Kirjakaapin kummitus Karoliina Norkku Krista  Annami ja Annika K

28 kommenttia:

  1. Kuulostaapa kiehtovalta kirjalta! Oletko jo palannut reissulta Leena?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, tämä on kultaa!

      Eilen myöhään palasimme. Saunoimme yöllä, tutustuimme uudelleen puutarhaamme ja tänään teimme runsas 10 tuntia puutarhamullistusta;) Mm. se kuusi, joka oli parvekkeen vasemmalla puolella, ei enää ole..., siinä on muuta ja magnolia istutettu etc. Meilaan sulle heti kun ehdin♥

      Poista
  2. Hain "Mitä he toisilleen tekivät" eilen kirjastosta. En sitä ihan heti ehdi lukea, sillä yhtäkkiä moni varaus oli päättänyt saapua tällä viikolla. Eilen kotiin kannoin sitten kirjapinon, jossa on tämän lisäksi esim. 1Q84, jota ei 800-sivuisena tiiliskivenä ihan päivässä hotkaista. Tämä kirja kiinnostaa kyllä, enhän sitä muuten olisi varannut, ja lukemista odotan vielä hieman enemmän hienon tekstisi luettuani. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annami, minulla kävi kaikki tämän kirjan kanssa päinvastoin;) Olin varannut reissuun kaksi muuta kirjaa ja sitten tämä tupashti postilaatikkoon päivää ennen lähtöä. Etiäiskelloni kilahtivat ja arvasin, että tämä on just mun juttu. Oikeassa olivat, sillä tämä oli niin minua psykologiselta otteeltaan ja myös kieli on armottoman hyvää. Ikävä, että en voi 'tuottaa' huonoja kirjoja, mutta kun aloin lukea toista mukaan ottamaani, joka on pahasti vielä kesken, olin myös tulessa, mutta vähän toisella tavalla. En vain jaksa lukea kirjoja, joista en syty tuleen, elämä on siihen aivan liian lyhyt.

      Kun olet lukenut tämän kirjan, ole kiltti ja vinkkaa minulle: Tulen viivana lukemaan mitä olet mieltä! Seuraan 300 blogia ja nyt on menossa puutarhan kovin sesonki, joten olen aika ajoin kuin hukassa...

      Kiitoskiitos ja lukuiloa sinulle!

      Poista
    2. Kirja on nyt luettu ja blogattu. :)

      Poista
  3. Tervetuloa takaisin. :)

    Selvästi vaikuttava kirja. Ja jotenkin erityisen kiinnostavaa, että kirja on tanskalainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, kiitos samoin!

      Jos sinulta mitenkään liikenee aikaa, kiinnostaisi kuulla, mitä olet mieltä: Minä olen nimittäin ihan myyty.

      Poista
  4. Huomasin, että tämä oli tullut kirjastoon, joten piti käydä heti varaamassa =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mari, vinkkaa kun olet lukenut, ellei minusta kuulu: Olen aika hukassa, mitä kukakin on lukenut kun olen ollut poissa ja sitten puutarhani mullistuu taas kerran;) Kiitos! Minulle ihan hot kirja.

      Poista
  5. Tervetuloa takaisin lomalta! Oliko kivaa? Saitko sielusi täyteen maisemista, herkuista ja Keski-Euroopasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmi-Maaria, kiitos. Mieletöntä kuten aina ennenkin. Suunnittelemme jo seuraavaa samoihin maisemiin...;) Hetkeksi vain täyteen, ikinä en kylläkseni. Asu sinä vain siellä kultaaisessa kolmiossa, jossa kaikkein paras on liki alati;)

      Poista
  6. Kiitos taas vinkistä! Onko tämä verrattavissa Hanne-V.n aikaisempiin kirjoihin? Olen lukenut kaksi ensimmäistä, mutta kolmas saattoi jäädä kesken. Laitoin tämän varauksiin.
    Iloa puutarhatöihin! Terttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terttu, ole hyvä. En ole ikinä ennen lukenut Hanne-Vibeke Holstia...Uuden kirjan liepeen mukaasn häneltä on ilmestynyt Kruununperijätär, Onnellinen nainen, Tosielämää ja Theresen valinnat. Jotenkin tämä vain meni mulla ihon alle ja vähän syvemmällekin...Ota riski ja kokeile!

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  7. Kiitos vinkistä! Olen lukenut kaikki nuo aiemmat Holstit ja tykkäsin todella paljon. Kruununperijättärestä on tehty myös tv-sarja, tosi hyvä sekin!
    Huomenna kirjastoon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elli, ole hyvä. Minä en yhtään ennen tätä ja olen vaikuttunut.

      Sinne minäkin, mutta ehdin vasta ensi viikolla;)

      Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!

      Poista
  8. Tosi upeat kannet! Olen itse asiassa lukenut kirjailijalta joskus jotain, mutta taisi olla huimasti kevyempää kuin miltä tämä vaikuttaa. Pistetään kirja muistiin, kiitos Leena!

    Ja tervetuloa takaisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika, nyt odotankin sitten muiden mielipiteitä, että ovatko aivoni sulaneet lomalla, sillä mitään en niin kovasti kaihda kuin kevyttä hömppää. Viihdyttävä kirja saa olla, mutta laadulla, kiitos.

      Ei mitään muistiin: Lue tämä vaikka ekana kesäkirjana. Kohta on uusien kirjojen pikkupaussi. Minusta tämä oli niin sinua ja kuvaus ihmiset raadollisuudesta toisiaan kohtaan. Hiukan minua nakertaa loppuratkaisun nopeus, mutta samaan syyllistyi Shriverkin kirjassaan Jonnekin pois.

      Kai ymmärrät, että paussiin tottui;) Kiitos!

      Poista
    2. Laitoin varauksen kirjastoon :)

      Poista
  9. Tervetuloa takisin ♥
    Nautit taatusti joka solullasi matkastanne!

    Tuntuu kovin mielenkiintoiselta kirjalta. Mukavaa, kun esittelit, täytyy laittaa nimi mustaan vihkoon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, kiitos♥

      Täydellisesti...olisin voinut jatkaa vielä muutaman viikon;)

      Takuulla kiinnostaa sinua, lupaan sen.

      Poista
  10. Tervetuloa takaisin!

    Sinulla tuntuu olevan täysi vauhti päällä; puita "kaatuu" ja uusia istutetaan. Minä käyn täällä voikukkasotaa, että ne osaavat olla tiukassa. En valita, sillä pienen pihamme puutarhatyöt ovat erittäin mieluisia.

    Mielenkiintoinen kirja, lukulistalle menee.

    Oikein hyvää viikkoa ja mukava, kun olet palannut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, kiitos.

      No juu, puutarhassa on nyt ihan mieletöntä;) Eilen kaatui jo toinen kuusi tänä vuonna ja nyt on magnolia istutettu. Onnenpensaat saan loppuviikosta etc. Arvaappa millaista on nyt käydä vuohenputkisotaa, kun yleensä tähän aikaan vuodesta kitken niitä päivittäin. Kun tästä selviän alkaa voikukkasavotta...Olisipa minullakin pieni piha.

      Ehdottoman kiinnostava!

      Kiitos samoin sinulle ja kiva kuulla, että paluuni on toivottu;)

      Poista
  11. Tämä kirja tulee mulle kohtapuoliin kirjakerhon lähetyksenä... Oli mukava saada siitä hieman esimakua. Kiitos :)

    Tervetuloa kotisuomeen, Leena! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, hyvä juttu! Kirjakerho on tajunnut, mikä nappaalukijoihin. Ole hyvä.

      Kiitos ja mukavaa toukokuun jatkoa sinulle!

      Poista
  12. Suosittelit tätä minulle. Pitää kyllä panna korvan taakse, sen verran häkellyttävältä paketilta kuulostaa. :-o

    En muista lukeneeni juuri lainkaan tanskalaisia kirjoja, mutta olen hulluna tanskalaisiin elokuviin. Ne ovat jotenkin vain niin ...aitoja. Usein niissä on myös vahvana pimeä puoli, melko yleinen teema on "kaikki ovat pähkähulluja ja pahoja, kukahan on vähiten?"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, olisi kiva kuulla, mitä olet mieltä;)

      Minulla sama eli Omistan kaikki Susanne Bierin leffat mm. Nimenomaan aitous! Pimestä puolesta on aina kiinnostavaa lukea tai nähdä siitä filmejä. Pimeys on vahva maku, jossa pahikset sekoittuvat toisiinsa täydellisenä coctailina.

      Poista