perjantai 19. helmikuuta 2016

Michelle Keogh: Terveellistä ja hyvää kotikuivurista. Kaikkea hedelmänauhoista juuressipseihin


Meistä monet tajuavat kuivattaa suppilovahveroita kauniisiin purkkeihin, joista niitä voi sitten pitkin talvea ottaa monipuolisesti käyttöön. Harvemmat ehkä kuivattavat itse omat herkkupalansa tai jopa kokonaiset ateriat odottamaan myöhempää käyttöä. Kuivaaminen on ikivanha keino säilyttää ruokaa ylitse talven, sillä jo kivikaudella ruokaa kuivattiin auringon ja tuulen avulla. 

Kuivaamisen hyödyt ovat monet ja tärkein niistä on terveellisyys. Kuivattu ruoka on 'elävää' ruokaa, joka ehkäisee sairauksia. Kuivatut yrtit ja välipalat ovat myös paljon edullisempia kuin kaupasta ostetut. Kuivaaminen on keittiön uusi 'mahdollisuus', joka ei ole ollenkaan niin hankalaa, miltä se aluksi voi tuntua, joten nyt kansikuvan herkkujen maailmaan.

Michelle Keoghin Terveellistä ja hyvää kotikuivurista. Kaikkea hedelmänauhoista juuressipseihin (Dehydrating at Home. Getting the best from your dehydrator, from fruit leathers to meat jerkies, Minerva 2016, suomennos Anna Maija Luomi) tarjoaa ihan uudenlaisen näkemyksen ruokien valmistukseen kuivaamalla. Herkullisen kaunis kansi jo vakuuttaa, mutta mitä ihmettä se kaikki on, miksi ja miten, siihen vastaa Keoghin kirjan esipuheessa pienten lasten äiti ja innokas terveellisen ruoan sivuston pitäjä Karielyn Tillman:

Jo kahdeksan vuoden ajan olen itse käyttänyt kuivuria vaikka mihin, aina liotettujen pähkinöiden ja siementen kuivaamisesta mielikuvituksellisempien  herkkupalojen valmistamiseen. Tai sitten olen vain kuivannut kauden hedelmiä ja marjoja ympärivuotisiksi makupaloiksi.

Teen kuivurilla myös nauhoja, voileipäkeksejä ja sipsejä kahdelle pienelle pojalleni. Näin voin olla varma, etteivät heidän välipalansa sisällä keinotekoisia säilöntä-, väri- tai makuaineita. Pojat pitävät minun valmistamistani herkuista enemmän kuin kaupasta ostetuista, sillä ne maistuvat paremmilta. Minä pidän niistä, koska niissä ei ole turhia kaloreita, ja koska ne ovat terveellisiä.


Eipä ihme, että maistuvat, sillä nämäkin kahdesti kuivatut kookos-vaniljabanaanit maistuvat kermaisilta kookoskarkeilta ja ovat hyvin rapsakoita, eivät kovia eivätkä sitkeitä ollenkaan. Näitä herkkuja purkit täyteen ja siinä on terveellistä herkkua kun makean himo yllättää.

Kirja tarjoaa Perusteet, jossa luvussa kerrotaan kaikki kuivauksen perusasiat oikeanlaisen kuivurin ostamisesta ruoan valmistamiseen ja säilytykseen. Myös kuivausajat annetaan ja muut mahdolliset kuivamisessa tarvittavat välineet. Luvussa tietenkin sitten tulee myös esiin käyttöönotto eli kun tulee tarve ottaa kuivaruoka, vaikka lihapata käyttöön, miten se tehdään liotuksen, höyrytyksen tai keittämisen kautta. Niille, jotka kauhistelevat kodinkoneiden lukuisuutta, annetaan ohjeet, miten kuivaamisen voi tehdä uunissa.


Kaneli-suklaamantelien reseptin löydät luvusta Pähkinät ja siemenet, sitä ennen on jo kuivattu hedelmiä ja vihanneksia, nauhoja, kuivalihaa, voileipäkeksejä ja ohuita leipiä, yrttejä ja mausteita sekä valmistettu aamiainen, alkupaloja, jälkiurokia ja pääruokia. Myös lemmikit ovat saaneet omat kuivaherkkkunsa, joita voi suositella etenkin niille lemmikkien omistajille, joiden karvaturrilla on todettu allergioita ja omistaja haluaa ehdottomasti tietää, mitä lemmikki syö. Luvussa on aivan ihana Pennun herkkumuona, jota voi käyttää sekä uuden bestiksen kouluttamisessa tai muun ruoan seassa.

Inkivääri on jo vanhastaan tunnettu tehokas tulehdusta ehkäisevä kasvi, jota on lisätty monenlaisiin luontaislääkkeisiin. Kuivaamalla itse inkivääriä, sitä voi lisätä erilaisiin ruokiin aina suolaisista makeisiin. Iltapäiväteestäkin tulee inkiväärin kera suorastaan terveysjuoma.

Alkupaloista löytyy mm. tämä puutarhapizza, joka on raakaravintoa, gluteeniton ja käy myös vegaaneille.


Täydellinen jälkiruoka on vaikkapa vaahterasiirappi-saksanpähkinäkupit marjatäytteellä. Kirjan ohjeella tulee 24 kuppia, valmistusaika on 45 minuuttia, kuivausaika 4-7 tuntia. Mukana on erilaisia pähkinöitä, pellavansiemeniä, tuoreita mustikoita ja vadelmia sekä valmistuksessa että koristelussa.


Kuvan sienirisoton kohdalla tekee mieli sanoa, että 'ei ole risottoa väriin katsominen'. Söin elämäni risoton lokakuussa Salzburgissa ja se oli musta: Risotto frutti di mare (Black cuttlefish risotto with seafood). Pääruokien kohdalla tulee heti mieleen vaellusretket telttaillen tai pari viikkoa veneillen, jolloin kuivatut pääruoat kulkevat mukana näppärästi pienessä tilassa. Tänään valmistamme vihannescurrya:


Määrä on neljä annosta. Valmistusaika on 1 tunti 20 minuuttia. Kuivausaika on 10-18 tuntia.

Ainekset:

2 keskikokoista sipulia
2 keskikokoista porkkanaa
8 keskikokoista herkkusientä
1 munakoiso
2 valkosipulinkynttä
2 voimakasta chilipippuria
1 iso bataatti
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl curryjauhetta
1 tl suolaa
1 tl jauhettua mustapippuria
2 rkl tomaattipyreetä
480 ml vihanneslientä

1. Kuori sipulit ja porkkanat, poista niistä päät ja kuutioi ne 1 cm paloiksi. Kuutioi sinet ja munakoiso 1 cm paloiksi, kuori valkosipuli ja pilko se hienoksi. Viipaloi chilit hienoiksi paloiksi. Kuori ja leikkaa munakoiso 1 cm kutioiksi.

2. Pane iso, paksupohjainen pastinpannu keskilämmmölle. Lisää oliiviöljy. Kun pannu on kuumentunut, lisää sipuli, porkkana-, sieni- ja munakoisokuutiot sekä valkosipuli ja chili. Hauduta, kunnes vihannekset ovat pehmenneet ja alkavat saada väriä, noin 5-10 minuuttia.

3. Lisää curryjauhe, suola ja pippuri. Sekoita, kunnes seos alkaa tuoksua, noin 2-5 minuuttia.

4. Lisää bataatti, tomaattipyree ja vihannesliemi. Kiehauta. Laske lämpötilaa ja anna hautua hiljalleen, kunnes curry on kiehunut kasaan ja vihannekset ovat kypsiä, noin 30-45 minuuttia.

5. Nosta pannu liedeltä. Levitä seos ohuena kerroksena kuivurin leivinpaperilla päällystetylle tasoille.

6. Kuivaa 68 C:ssa 10-18 tuntia. Kääntele tasoja ja vaihda niiden paikkaa muutaman kerran kuivauksen aikana. Riko mahdolliset kokkareet pieneksi lusikan avulla, jotta curry kuivuu tasaisesti. Säilytä iltatiiviissä astiassa huoneenlämmössä.

Curry valmistetaan syömäkelpoiseksi panemalla kattilaan 240 ml kiehuvaa vettä 240 ml kuivattua pataa kohden. Padan annetaan tekeytyä tunnin ajan aina toisinaan sekoittaen. Vettä voi lisätä tarpeen mukaan. Sitten kattila asetetaan keskilämmölle ja kiehautetaan hellävaroen, minkä jälkeen se on valmista tarjoiltavaksi keitetyn riisin kera.

Suppiksia meillä onkin aina kuivattuna purkeissa, mutta nyt alkoi tehdä mieli amarettomaustettuja aprikooseja, kookos-vaniljabanaaneita ja mansikka-omenanauhoja. En löytänyt Terveellistä ja hyvää kotikuivurista mitään liian vaikeata toteuttaa, joten tätä voin suositella kokeilevalle herkuttelijalle, jolle myös ruoan terveellisyys on osa kulinarismia.


*****

Ruokakirjat Leena Lumissa

29 kommenttia:

  1. Mä toisinaan (lue: syksyisin) haaveilen kuivurista. Mun haaveet ja kuivausajatukset on kyllä olleet pieniä ja vaatimattomia; mulle ei varmaan ole edes tullut mieleen tuommoiset kuivatut vihannescurryt tai muut vastaavat.;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, minulla joka syksy sama tilanne. Päätin vain, että keittiötä ei rempan jälkeen täytetä koneilla, joten...Sieniä voi kuivata vaikka leivarin päällä, jotkut ovat kuivanneet saunassakin ja tämän kirjan mukaan uunissa. Kuivuri olisi kyllä kätevä eikä se voi viedä kai sähköäkään kuten uuni vie. Niin, kuvittele, että kuivataan kokonaisia aterioita!

      Poista
  2. Pahoittelen, ettei tämä liity mitenkään postaukseesi mutta oletko katsonut elokuvan Seraphine? Jos et, katso se, katso se, katso se! Ja kerro piditkö. Katsoin juuri ja koko elokuvan mietin että tästä pitää kertoa Leenalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bleue, ole hyvä vain. Siis senkö DVD on nyt myynnissä vai miten sen saisin? Katso sinä sitten elokuva Frances, pääosassa Jessica Lange...Ei mitään kevyttä, mutta et unohda ikinä. Kiitos vinkistä, kun nyt vielä kerrot, mistä sen katson:)

      Poista
    2. Minä löysin ihan kirjastosta! Pistetäänpä Frances muistiin ja tiukasti.
      Seraphine= taiteilijan elämänkertakuvaus, ranska, maalaustaide, värit, tunnelma, hulluus, rakkaus taiteeseen, 1.maailmansota... <3! Ajattelin ostaa omaksi, oli niin täydellinen <3!

      Poista
    3. Bleue, Seraphine kuulostaa melkein kuin Camille Claudelin elämäkerralta. Frances perustuu tositapahtumiin eli countrylaulaja Frances Palmerin elämään.

      Kaikki tuo mitä leffasta kerrot, vaatii saada sen omaksi!<3

      Poista
  3. Tuntureilla retkeilevät poikani kuivattavat omat ruuat, hedelmätkin; todella mahtavaa maukasta ruokaa hänellä! Lainaa minun uunia... nyt sai periä äitini kuivarin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, just tuollaisiin retkiin kuivattu ruoka onkin huippua ja hirväen terveellistä. Mutta tästä saa myös lapsille terveellisiä naposteluja. Kuten nuo kuivatut banaaniherkut.

      Poista
    2. tyttäreni kuivatteli lihaa ja napusteli sitä välipalana yliopistolla (ei ne suklaalevyt kelpaa jos haluaa jaksata)

      Poista
    3. Muurikka ja kirves pojalla selkärepussa, tarjosi meille kaikille lounaan lumireissullamme; tuoreet perunatikut, jauhelihaa, sipulit, usein syömme ULKONA, täälläkin monessa paikassa hienoja grillipaikkoja, Göteborgin kunta tarjoo halot.

      Poista
    4. Siinä mielessä onkin outoa, miten USAn armeija marssii Mars-patukoilla:)

      Poista
    5. Kyllä teidän kelpaa. On täälläkin upeat patikointimaastot, jotka mykistivät jopa itävaltalaisen ystävämme, mutta nuotipaikoille pitää viedä omat puut, joten mieluummin sitten kunnon kierros ja kuumaa juomaa mukana, ja sen jälkeen kotiin saunomaan ja grillaamaan.

      Poista
    6. (varmuuden vuoksi pojallamme pieni näppärä kirves - ja joskus ne kunnan puut aika isoja. Tommottos he ihan arkipäivänäkin, vauvat mukana :)

      Poista
    7. Ulkoilmaelämä on ihanaa ihan vauvasta vaariin!

      Poista
  4. Kuivuri olisi ihana, mutta olen tyytynyt uuniin ja ilmakuivatukseen. Nyt kun luin tätä tekstiä, niin alkoi kamalasti tehdä mieli juureschipsejä, joten taidankin lähteä kohta keittiöön siivutteluhommiin =)

    Täytyy tutustua tähän kirjaan, täältä varmaan löytyy monta hyvää vinkkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, se olisi, mutta vie tilaa. Minulla on mahdollisuus kuivattaa leivarin päällä. Ja minä olen kuin lapset eli nuo kuivatut banaaniherkut...

      En maininnut kuin murto-osan. Kansikin on kaunis.

      Poista
    2. No kyllä nuo banaaniherkut kuullosti tosi hyvältä. Olen siis samanlainen herkkusuu =)

      Poista
    3. Birgitta, juu, näyttävät tosi herkulta, eivätkä ole sitkeitä tai liian kovia, mikä kirjassa mainitaankin.

      Poista
  5. Tyttäreni tehnyt hienoja raakaravintojuhlia, evääksi kuivattanut lihaakin. Retkillä poikamme hienoa ruokaa - ne valmiit retkiruuat tylsää ja kallista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, itsetehty on aina parasta ja edullisintakin.

      Poista
  6. Meillä sellanen hyvä uuni, varmluftsugn - minä teen omia korppuja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äitini on koko ikänsä tehnyt omat korput:)

      Poista
    2. (mieheni itkee kun tuoreesta pullasta teen korppuja :)

      Raakaravinto hienoa kesällä, talvella maistuu muu.

      Poista
    3. Aijai, että tuoreesta pullasta:)

      Poista
  7. Mulla on kotikuivuri usein käytössä ja ruokablogissani kaikki kuivuriohjeeni löytyvät "kuivuri"tagin alla. Esim. raakaohjeissa se on ollut ahkerasti käytössä mutta teen usein myös hedelmänauhoja ja kuivaan viinirypäleitä ym ym. Ja teen mehustamisen jälkituotteesta eli kuiduista keksejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, sulla on kaikki keittiön koneet, mitä ikinä osaan edes kuvitella! Tässä on hedelmänauhoja, kuivattuja viinirypäleitä ja vaikka mitä. Oi, tuo onkin taloudellista, jos teet 'mäskistä' keksejä. Me sanoimme lapsena aina sitä mitä Mehu-Maijaan jäi mäskiksi. Äiti keittää sillä edlleen mehut, mutta annoimme meidän teräksisen ja pienemmän Maijamme hänelle, sillä tiedäthän hänen ikänsä. Niin vaan silti tulevat mehut ja vaikka mistä marjoista, mysö marja-aroniasta.

      Poista
    2. Hienot kannet tässä. Pidän noista väreistä.

      Poista
    3. Todella ihana kansi onkin tuolla kirjalla:) Niinpä,mäskistä teen keksejä;D Lisään siemeniä,öljyä,mausteita,yrttejä ja niistä tulee kuivurissa ihania keksejä:) Meilläkin oli kotona lapsuudessa Mehu-Maija.Mieleen on jäänyt sillä keitetty mustaherukkamehu!

      Poista
    4. Jael, pitäisi ehkä laittaa kirjankansikisaan...

      En vain tajua, että mikä ne sitoo...ne keksit, että pysyvät kasassa.

      Juu, ja sitä mustaherukkamehua piti sitten kipeänä juoda melkein kiehuvan kuumana. Nykytietämys sanoo, että ihan huoneenlämpöinen riittää.

      Poista