keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Imelletty perunalaatikko - meille se paras

8-10 perunaa, jauhoista tai siltä väliltä
vettä
2 dl vehnäjauhoja
8 dl maitoa (täysmaitoa)
2 tl suolaa
1 dl sokeria
1 rkl voita joukkoon sekä lisää vuokien voiteluun ja ehkä myös pari nokaretta pinnalle

Keitä perunat kuorittuina lohkoina vähässä vedessä ja soseuta ne sitten. Meillä R. tekee tämän 'suttunuijalla' ettei vain tule liian tasaista. Lisää jauhot ja vähitellen sekoittaen maito ja mausteet. Ja sitten 'unohda' seos muutamaksi tunniksi huoneen lämpöön, jos sinulla on aikaa, välttämätöntä tämä ei tässä ohjeessa ole, mutta: Olimme viettämässä joulua äidilläni ja kerrankin minä sain opettaa hänelle jotain eli tämän perunalaatikon tekoa. Halusimme aaton iltapäiväkirkkoon ja kynttiläkulkueeseen haudoille, joten ei auttanut muu kuin jättää seos sinne liinan alle odottamaan. Tullessa kaadoimme hyvin muhineen tavaran voideltuihin uunivuokiin ja kypsensimme 125 asteen uunissa 3 tunnin ajan ilman kantta ja siitä tuli parempaa kuin ikinä, joten tuo 'unohdus' on nyt suositus.

Kosteus kuvan laatikon pinnalla ei ole mitään 'kondensaatiojuttua' vaan voita. Anoppini opetti, että aina kun lykkäät jotain uuniin, tiputa pari nokaretta voita kyytipojaksi.

Jos on tulossa iso porukka syömään, tee reippaasti tuplana, mutta laita maitoa sitten 15 dl, ei 16. Tein tämän ennen aina aattona, mutta tänä vuonna aatonaattona, jolloin aatolle jää entistä enemmän fiilistelyaikaa. Silti tämä on aivan hyvää vielä myös joulupäivän pöydässä.

Minun lapsuudessani ei tätä jouluruokaa ollut. Tämä tuli hämäläisen mieheni eli R:n myötä. Hän valitti, että kaipaa 'potopuuroa'. Minä ihmettelemään, että 'mitä se on?' Kävin tuumasta toimeen ja vei kymmenen vuotta ennen kuin löytyi ohje, joka oli R:n mielestä just sitä oikeaa niin väriltään, maultaan kuin rakenteeltaan. Hän ei pidä yhtään löysemmästä, jota joutuu lusikalla syömään. Tämä on se rajatilatapaus;-) Kinkun kera syö helposti haarukalla ja veitsellä. Yllättäen tästä on tullut myös karjalaisen äitini herkku, mutta olihan pappa juuriltaan Hämeestä.

Epäonnistumisten jouluina mietin, että kaikkeen nainen viitsii miehen takia ryhtyä, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Outoa laittaa tämä ohje nyt tammikuulla, kun ajattelin että vasta ensi joulukuulla, mutta olin kuulemma luvannut, totesi kaimani Leena edellisessä jutussa ja minähän pidän, minkä lupaan. Taidan tehdä vielä jutun maailman parhaista pipareistakin, kerran taas pääsin joulun tunnelmiin...

Guten Appetit♥

Leena Lumi

*****

Ruokakirjat Leena Lumissa

Ruokareseptit Leena Lumissa

50 kommenttia:

  1. Noin paljon jauhoo...? Aikaisemmin tykkäsin tuosta.

    Zombie-kakut (cupcake) Lontoosta enemmän mieleen, tykkään leikkiä ruuan kanssa. Yksinkertainen ruoka on aina ollut mieleen, trendeistä riippumatta, siis aina trendikäs :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hannele, sinähän voit tehdä vaikka ilman jauhoa;-) Minä en harrasta gluteenitonta keittiötä, kun tein sitä lapsen vaikean allergian takia 16 vuotta. Ilman leipää, mitään viljaa, sen ajan, opetti rankalla kädellä suhteellisuuden tajua.

      No, tämä ei nyt ole vertailu kuppikakkujen paremmuuteen, vaan eräs perinteinen, vanhanajan jouluruoka yleisön pyynnöstä.

      Poista
    2. Leipää rakastan! Mutta lasteni ystäviä olleet allergisia gluteenille, myös kälyn tytär ja pojan tyttöystävä. En ole koskaan (?) käyttänyt vehnäjauhoa ruokiin, puuromaista. Perunajauhoo kastikkeisiin. Siksi voi pojan tyttöystävänikin aina ilman pelkoja syödä meillä. Ei mikään konsti eikä rankka homma.

      Poista
    3. Erittäin rankka juttu käydä läpi joka päivä. Muut lapset muulla söivät leipää ja me emme voineet sitä tarjota. Gluteenittomat tuotteet olivat kaupassa erittäin huonoja ja Merin kasvu vaarantui, mutta onneksi olin aina ollut kiinnostunut vitamiineista ja hivneaineista, joten selvisimme.

      Olen iloinen, että sinun ei ole tarvinnut kieltää lapseltasi leipää.


      Poista
    4. (Nykyajan laset eivät tykkää leivästä :)

      Poista
    5. P.P.P.S.
      Minä rakastan sitä gluteetitonta maissinäkkileipää! Nami!!

      Poista
    6. Ja minä rrrrrakastan Oululaisen hapankorppuja. Yhtään iltaa en mene sänkyyn ilman kirjaa ja kahta hapankorppua.

      Poista
  2. Imelletty perunalaatikko on hyvää!!
    En tosin ole sitä itse tehnyt vaan ostanut kaupasta, se on vaivattomampaa...;)))

    Kiitos hienosta reseptistä, Leena!<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili, se on. Kun siihen ensin oppi;-)

      Tiedän, mutta ei tämä niin vaivalloista ole. Ostan ennen lanttulaatikon valmiina ja tuunaan sen. Tosin minulla on ihana, ikivanha lanttulaatikko-ohje anopiltani, joten kyllä vielä senkin kerran ainakin teen alusta asti ihan itse.

      Kiitos ja ole hyvä♥

      Poista
  3. Olen muuttanut Pirkanmaalta Lounais-Suomeen ja ikäväkseni olen huomannut, että täällä imellettyä perunalaatikkoa ei juurikaan jouluna syödä, sitä on vaikea löytää edes kaupoista. Ja minusta se on parasta! Kiitos siis tästä ohjeesta, haaveenani on ensi jouluna tehdä itse tätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulia, ole hyvä♥

      On kiva kuulla, että ottaa tulta. Ja todellakin, olen itse länsirannikolta, mutta ei meillä tätä ollut jouluisin satakuntalais-karjalaisessa perheessämme. Tämä on hämäläinen juttu, jota voidaan levittää muuallekin maakuntien mauksi.

      Poista
  4. Kiitos Leena, teit sen mitä lupasit!
    Nyt yritän seuraavan kerran antamallasi ohjeella, niin enköhän onnistu.
    Gulassiohjeen eilen etsin ja ihan varmasti sille tulee käyttöä.
    Olet ihana, kun annat osaamistasi, monellakin saralla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, ole hyvä. Nyt kaikki jo odottavat tulppaaneja ja minä näitä jouluruokia...En vain ehtinyt joulun alla millään.

      Se gulassi on varmaan mun paras juttu, vaikka suosituin tilastoissa onkin eräs toinen ja aika yllättävä, jonka paljastan sitten kun saan otettua siihen paremman kuvan. Äläkä huoli: Se on kesäruokaa.

      Voiko kauniimmin kiittää: You made my day♥

      Poista
  5. Tämä kuuluu myös meidän joulupöytään; "tarttui mukaan" kun olin aikoja sitten kylässä hämäläisen entisen työkaverin kotona. Onhan se vähän monitöistä, mutta vaivan väärti. Kiitos siis reseptistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helena, niin meilläkin. Ehkä en huomaa tuota monotöisyyttä juuri siksi, kun R. tahtoo kuoria, lohkoa ja keittää perunat, kuin myös käsin ne survoa. Eihän siinä minulle sitten paljonkaan vaivaa jää. Kyllä siitä hyvin kolme päivää kinkun siivujen kanssa syö.

      Mukavaa viikkoa sinulle♥

      (PS. Minulle se Santra-juttu on edelleen arvoitus;-)

      Poista
    2. laitan sulle naamakirjan kautta viestin.

      Poista
    3. Voithan meilatakin: leenalumi@gmail.com

      Poista
  6. Imelletty perunalaatikko on ihan "must" satakuntalaisessa joulupöydässäni ja söisin sitä vaikka kuinka paljon. Meillä yleensä laitetaan siirappia sokerin sijasta ja hiven kanelia mausteeksi (isäni äidin vanha resepti).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mömmeli, se voi ollakin vaikka käytetty myös Satakunnassa, mutta vietin monia jouluja myös anoppini pöydässä, vaan en sitä muista. Ehkä sortteja oli niin paljon.

      Luin nyt ihan kiinnostuksesta Satakuntalaista keittokirjaa ja täältä löytyi nimellä perunalaatikko vastaava, johon tulee myös jauhoja, sulatettua voita, muskottipähkinää ja siirappia muiden muassa. Hitsi: Munhan pitää kokeilla tätäkin. Kiitos vinkistä!

      Isäni on satakuntalainen, mutta aina työn kiireessä, joten keittiö oli naisten valtakuntaa. Omaan kotiini toin sitten monta ruokaa satakuntalais-pohjalaisen anoppini keittiöstä, joka oli kuin joku 10 tähden ravintola. Kaikkea söin ja opettelin lipeäkalankin, mutta se päivä näreen kiertää, että pohjalaiseen kaljavelliin enää erehtyisin;-)

      Kaneli on niin terveellistä, että sitä pitäisi käyttää puoli teelusikallista joka päivä. Ehkäisee diabetesta. Googlaa Parantavien ruokien opas Leena Lumi

      Onneksi on pakastimessa vielä sitä omenahilloa, jossa paljon kanelia...

      Oi, nyt taidankin keskittyä myös Satakuntalaiseen keittokirjaan! Silakoita laitan monella sortilla ja räätikäslaatikko on yhtä tuttua kuin väskynäsoppa tai kevättalven juhlaruoka madesoppa.

      Mukavaa viikon jatkoa Satakuntaan!

      Poista
  7. Aitona hämäläisenä en voisi ajtellakkaan joulua ilman imellettyä perunalaatikkoa. Meillä maito aina lisättiin lämpimänä, jotta imeltyminen parenee ja muutama tunti tosiaan, ei liian kauaa koska muusi happanee. Voinokareet vielä pinnalle paiston ajaksinammm.
    Täällä tuota laatikkoa tehdään muuloinkin kuin jouluna. Pitokokit mieluusti valmistavat sitä pitoihin karjalanpaistin kaveriksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiitsa, sama juttu miehelläni;-) Juu, tiedän, että se lämpö auttaa sitä imeltymistä.

      Minusta äitini on nyt niin innostunut, että hän tekee tätä juuri karjalanpaistin seuraksi.

      Ilman muuta ne voinokareet mukaan!

      Poista
  8. Tuo on se AINOA joulun laatikoista josta tykkään, lanttua en siedä, porkkana menettelee ....ja tänä jouluna muzi sitten ilmoitti ettei tehnyt tätä. Olis edes ilmoittanut ajoissa, niin olisin tehnyt itse!
    Jouluruoka ei edes maistunut joululle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pepi, tottakai rakastat, R. on samoilta nurkilta eli sieltä, missä: 'Nysse meni jo.'

      Minun lanttulaatikkoa, joka on tehty edesmenneen anoppini reseptillä, sinä anoisit saada syödä! Minä en ole ikinä sietänyt porkkanalaatikkoa, eikä edes yksikään meidän koirista. Ystäväni noutaja siitäkin tykkää.

      Muista kysyä äidiltäsi ajoissa ensi jouluna;-) Minä taidan olla ensi jouluna tekemässä tätä äitini luona...

      Poista
    2. Krhm....mä mikään hämäläinen ole, vaikka asunkin täällä, mullon karjalaiset sukujuuret :D
      Ja Lappeenrannassa olen ekat elinvuodet asunutkin :)

      Poista
    3. Ai jaa...se selittääkin paljon;-) Ei ole meille hidasta elämää suotu, Karjalan likoille.

      Poista
  9. Meillä tehdään aina tuo imelletty perunalaatikko niin, että perunat keitetään kuorineen ja kuoritaan vasta sitten keitettyinä. Kuumaa puuhaa, mutta onneksi mies suostuu aina siihen kuorimispuuhaan - minun näppini eivät sitä kestä. Imellytän useamman tunnin eli jauhoja lisään vähän kerrassaan ja paistan koko yön yli sellaisella kitulämmöllä eli 75-100 asteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omapäinen arkeilija, tämäkin ohje on kokeiltu;-) Niitä on mulla jotain toistakymmentä eri ohjetta ja meille valikoitui sitten sen mukaan, mistä R. piti eniten.

      Hän saisi kyllä meilläkin noita kuumia perunoita kuoria;-)

      Poista
  10. Kiitos tästä, olen odottanut ohjetta. Tämä on minun lapsuuteni jouluherkku, juuri tämä imelletty ja kuvakin on aivan kuin äidin tekemästä. En tullut koskaan pyytäneeksi äidiltäni reseptiä, mutta aion kokeilla tätä. Porkkanalaatikkoa en ole koskaan ymmärtänyt, siinä menee hyvät aineet hukkaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, ole hyvä. Kuten yllä olevista kommenteistakin käy ilmi, niin kyllä tätä passaa muulloinkin tehdä kuin jouluna. Jos tekee vaikka karjalanpaistia, niin varmaan maistuu sen kanssa.

      Just niin eli samaa mieltä;-)

      Poista
  11. Kyllä se vaan on hyvää muulloinkin kuin jouluna. Tosin meillä tätä herkkua viime jouluna ei ollut.(mummi ei vaan jaksanut kaikkea valmistaa, periaatteena on ollut että kaikki tehdään vielä itse)
    Makoisaa keskiviikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, on se.

      Itseään pitää osata myös säästää. Minä tingin muista laatikoista, vaikka vain minä söisin sitä lanttulaatikkoa, jätin senkin väliin. Tein tätä ja sitten aika menikin niitten kalojen kanssa etc. Enkä laittanut rosollia tai sallattia (satakuntalaisesti), vaan tomaatti-mozzarellaa ja kaupasta punajuuri-piparjuurisalaattia. Kokeiles tota viimeistä. Myydän kivoissa pikkurasioissa ja on todella hupaa gulassin, karjalanpaistin etc. kanssa.

      Kiitos samoin sinulle! Tein eilen kuningatarsoppaa (mustikoita ja vadelmia) ja nyt on riisipuuro muhimassa. Sitä on pakko saada talvella kerran viikossa: varmaan joku puutostila minussa;-)

      Poista
    2. Riisipuuroa kerran viikossa minullekin ja marjoja päälle:)
      Kiitos, kokeilen sitä punajuurijuttua

      Poista
    3. Just syötiin ja hyvää oli! R. osaa käyttää marjoja minua laajemmin: Hän laittaa kaurapuuroonkin mitä marjoja meiltä löytää. Minä olen se, joka nauttii lakat vaniljajäätelöllä.

      Se on sellainen kiva pieni, pirtsakka lisuke, josta tuli mieleen, että voisi tehdä jotain punajuurijuttua itse ja lisätä siihen piparjuurta. Se himottaa nyt.

      Poista
  12. Imelletty perunalaatikko kuuluu ehdottomasti jouluun. Teen sen joka kerta samalla ikivanhalla ohjeella, jossa perunat keitetään kuorineen, muussataan ja vehnäjauhot lisätään vähitellen vähän jäähtyneeseen seokseen. Annetaan imeltyä muutama tunti tai jopa yön yli. Maito ja suola lisätään ja kypsennetään 150-asteisessa uunissa noin 3 tuntia. Hyvää tulee, vaikka en käytä sokeria enkä siirappia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, ja ainakin äidillä myös karjalanpaistin kanssa.

      Niin kun sen imellyttää noin isosti, ei se kaipaa enää sokeria tai siirappia. Satakuntalaisesta keittokirjasta huomasin, että siellä käytetään sekä sokeria että siirappia.

      Poista
  13. Olen tehnyt jo vuosia perunalaatikon tällä sinulta saamallani ohjeella. Muutamana vuonna ison satsin ja siitä on sitten matkannut joulumuistamisenakin. Sokerin sijaan olen lorauttanut siirappia vähän. Laatikko imeltyy niin hyvin puuhellan laidalla´. Ihan herkkua ja kuuluu joulupöytään ehdottomasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anne, ole hyvä vain. Minä tein nyt aatonaattona neuvostasi ja kyllä R. sitä söi vielä tapaninakin;-)

      Serkun äiti laittaa myös siirappia, mutta R. on testannut molemmat laatikot ja hänen hämäläiset makuhermonsa valitsivat näin.

      Poista
  14. Meillä tehdään tuolla vanhalla "Marjatallakin" olleella ohjeella ja minusta se on parasta jouluruokaa. Imelletty perunalaatikko on aina se, joka loppuu ekana, niin ja se lihapiirakka:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, varmaan hyvää.

      Niin se lihapiirakka, sitä minäkin himoan:-)

      Poista
  15. Leena, nyt muistin tämän perunalaatikkojuttusi, ihanaa, kiitos, tämän kirjoitan ylös. Luulen, että meidän suvun versiossa siihen laitettiin siirappia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjanainen, ole hyvä. Pakko se oli nyt laittaa, vaikka joulu jo ohi, kun sitä on kysytty.

      Satakuntalaisessa keittokirjassa laitetaan myös siirappia. Tämän valitsi R. kun olin ensin joka joulu kokeillut jotain uutta reseptiä. Hämäläiselle miehelleni tämä on the perunalaatikko;-)

      Poista
  16. Unohda Alle 60 Astetta Kun Imellytät22. marraskuuta 2016 klo 0.31

    Täällä aito imellyttäminen. Ei tarvi sokeria eikä siirappia.

    http://keskustelu.suomi24.fi/t/14586092/vanhan-ajan-imelletty-perunalaatikko-eli-tuuvinki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, kiitos vinkistä! Tämä kyllä joulun alla huomataan.

      Poista

  17. Satakuntalainen
    14.49 (4 tuntia sitten)
    -> minä

    Satakuntalainen on lisännyt kommentin tekstiisi "Imelletty perunalaatikko - meille se paras":

    Imelletty Perunalaatikko - on perinteistä ympärivuotista ruokaa.
    Herkullinen satakuntalainen ruoka.
    Grilliruoat ovat imelletyn perunalaatikon erinomaisia lisukketa.
    Siirappia ja sokeria ei tarvita. Makeus saadaan imeltämällä.

    Ainekset

    1 kg Jauhoisia perunoita
    Kuumaa vettä - keittovesi käy
    0,5dl Vehnäjauhoja
    3dl Maitoa
    2dl Kermaa
    50g Voita sulatettuna
    1 tl Suolaa
    ½ tl Muskottipähkinää

    Valmistusohje:

    1. Keitä perunat suolattomassa vedessä täysin kypsiksi.
    2. Kuori perunat ja soseuta vaikkapa muusinuijalla. Lisää kuumaa keittovettä niin että saadaan sakea sose.
    3. Jäähdytä sose huolellisesti 72-76 asteiseksi
    4. Sekoita vehnäjauhot soseen joukkoon.
    5. Eristä kattila hyvin liinalla ja anna imeytyä 2-4 tuntia. Maista välillä josko 2-3 tuntia riittäisi.
    6. Lisää imeltyneeseen soseeseen voi, maito ja kerma, niin että saadaan notkeahko puuromainen sose.
    7. Mausta suolalla ja muskottipähkinällä.
    8. Laita voideltuun uunivuokaan ja pinnalle muutama voinokare. Aluksi voi paistaa noin 200 asteisessa uunissa ja kun sose alkaa kuplimaan, alennetaan uunin lämpötila 130-140 asteeseen.

    Grilliruuat ovat mitä mainioimpia lisukkeita kesäiselle imelletylle perunalaatikolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satakuntalainen, kiitos ohjeestasi. Voiko ikinä olla liikaa imelletyn perunalaatikon resepptejä. En aikanaan ottanut ylös oman luvialaisen anoppini imellettyä laatikkoa, joten ehkä se sitten olisi ollut jotain tällaista.

      Jokaiselle omaan makuun ja meillä edelleen hämäläiseen, mutta karjalainen äitini pitää kovasti samasta kuin vävynsä, joten maassa rauha.

      ♥♥

      Poista
  18. Lounais-Suomessa ja rannikkoa pohjoiseen tunnetaan Prossakka niminen ruoka. Tosin prossakka on yleisnimitys uunissa valmistetuille lähes kaikilla "kuorettuville" ruuille. Aika monta länsirannikon prossakka ohjetta olen käynyt läpi ja aika moni niistä on käytännössä sama kuin imelletty perunalaatikko ohje. Osa ohjeista on siirapilla ja/tai sokerilla makeutettuja perunalaatikko ohjeita.
    Siirapilla tai sokerilla makeutettuja perunalaatikoita tunnetaan "prossakka-alueella" myös makeutettu perunasoselaatikko nimisinä.
    Imellettyjä perunalaatikoita löytyi käytännössä jokaisele maakunnalle oma. Löytyi jopa pohjanmaalainen aito imelletty perunalaatikko - prossakka nimisien lisäksi.
    Löytyi myös imellettyjä prossakka nimisiä ruokia.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimetön, olen Satakunnasta, mutta tuota en ole kuullutkaan. Tämä oli kiinnostavaa: Kiitos♥

      Poista
  19. Kokeile hakusanayhdistelmää PROSSAKKA KALANTI

    VastaaPoista