sunnuntai 1. toukokuuta 2011

WILLIAM SHAKESPEAREN SONETIT - NAUTINTOJEN AJAN AARRE

Kesäpäivään vertaisinko sinua?
Olet suloisempi, tyynempi;
tuulenpuuskat ravistavat nuput toukokuun
ja kesän laina kestää liian lyhyeen.
Joskus taivaan silmä loistaa tulessa
ja kultaotsa peittyy usein pilveen,
ja kauneuttaan kaunis joskus kadottaa,
sattuman tai luonnon riistossa.
Vaan ikikesäsi ei kuihdu koskaan,
ei kadota kauneutta, sinulle kuuluvaa,
ei kuolema voi kerskua että käyt sen varjossa
kun ikuisissa säkeissä liityt aikaan.
Niin kauan kuin on henki tai silmät nähdä
niin kauan tämä elää, elämäsi lähde.

William Shakespearen Sonetit – Nautintojen ajan aarre (Gaudeamus 2010, suomentanut ja toimittanut Kirsti Simonsuuri) on runohullun halujen täyttymys vielä sateenkaaren tuolle puolen. ’Sonetit on toiminut niin aloittelevien kuin pitemmälle ehtineiden runoilijoiden eräänlaisena pyhänä kirjana. Sonetit on runoilijoiden runoa.'

Shakespearen  (1564-1616) kieli on aina soinut minussa ja mistä sen alun perin löysinkään: englantilaisista dekkareista, sillä perinteisen brittidekkarin parhaimmisto on aina mieluusti lainannut Shakespearen intohimoisia, rohkeita ja kohtalokkaita säkeitä. Kuriositeettina kerrottakoon, että omistan The Complete Illustrated Shakespeare –teoksen, joka painaa melkein neljä kiloa! Nyt olemme kuitenkin soneteissa ja aloitimme Shakespearen ehkä tunnetuimmalla ja useimmin siteeratulla Kesäpäivään vertaisinko sinua? Nyt emme kuitenkaan jää lumoihin, vaan jäljitämme sonetin salaisuutta.

Mikä on sonetti? Se on pieni laulu. Sana tulee italian kielestä eli sonetto. Englantiin sonetti tuli Thomas Wyattin tuotannossa 1500–luvulla. Shakesperare on selvästi tuntenut sekä sonettikirjallisuutta että antiikin runoutta ja mytologiaa. Sonetti ehti kuihtua yleiseurooppalaisessa runoudessa 1600-luvun aikana, kunnes se nousi uudelleen esiin mm. Charles Baudelairen sekä Rainer Maria Rilken tuotannossa.  Siis painotan: Rainer Maria Rilke! Katso Tahto tahtojen. Muita kuuluisia sonetin muotoon runoilleita ovat olleet mm. Elizabeth Barret Browning, W.B.Yeats ja Dylan Thomas.

Sonetti on laulu, jonka kapellimestari on metafora. Kuten Emily Dickinson, myös Shakespeare sai kuvastonsa luonnosta. Shakespeare myös luontoon pohjautuvasta kansaomaisesta uskomusperinteestä. Sonettien pääasiallinen tarkoitus on rakkauden määrittely niin täydellisesti kuin mahdollista. Siinä Shakespeare on tavoittanut rekisterin yläviivaston ja sonetti soi huikeimmin kuin mikään. Se lävistää sielun ja tajun. Luet Williamin Sonetit ja olet tulessa!

Sonetti on myös rohkea ja hyvin lihallinen. Halua ei hävetä. Se tuodaan eteesi tarjottimella:

Naisilla on toiveita, sinulla Halusi,
Halu liian kanssa, ylisuuri Halu;
riitän kyllin kun aina tungen sisään,
ihanaan haluusi teen tuhdin lisän.
Haluathan, kun halusi on tilava ja suuri,
kai lupaat vielä kerran kätkeä sinne haluni?
Tuntuuko muiden halu niin ihanalta,
saako minun haluni porttikiellon sinuun?
Meri, pelkkää vettä, ahmii yhä sadetta,
sen mahduttaa sammioonsa runsaana;
sinäkin muhkeine Haluinesi mahduta Haluusi
vielä minun haluni, niin suuri Halusi vain kasvaa.
Älä tylyin kielloin tapa sisään pyrkivää;
ajattele yhtä ainoaa, Williamin halua.


William Shakespearen Sonetit teoksessa Kirsti Simonsuuri tekee upean työn. Ensin on Johdanto: aika ja katse. Sen jälkeen hän jokaisen sonetin kohdalla selittää sen ’auki’! Simonsuuri aukaisee sonetin toisensa jälkeen kuin salakirjoituksen. Ja mikä todella antoisaa, suomennoksen rinnalla kulkee Shakespearen sonetti myös englanninkielisenä. Näin toteutti Eve Rehn myös Rilken runot kirjassa Tahto tahtojen eli saimme myös alkuperäiset saksankieliset runot Even suomennosten kera.

Halu –sonetin innoittamana annan nyt Kirsit Simonsuuren kertoa:

Kaikki maallisen rakkauden ja seksuaalisuuden muodot, kuten lihan ja hengen heikkous, petos, uskottomuus, mustasukkaisuus ja yhdynnän himo käydään läpi soneteissa mahdollisimman konkreettisella ja intohimoisella tavalla, niin intiimein tunnustuksin kuin ne kerrottaisiin henkilääkärille.


Kauneus on kaikkien aistien kautta tulviva rakkauden energia. Se herättää näön, kuulon, kosketuksen, tuoksun ja maun kautta rakkauden koko henkisen rekisterin. Rakkaus luo halun pitää huolta rakastetusta, toivoa tämän parasta, pysyä tälle uskollisena ja toivoa tämän onnea. Nuo halut syntyvät rakkaudesta, jonka kauneus on herättänyt: katseen tavoittama todellisuus muuttuu erokseksi, koska mieli osaa tulkita katsetta oikein. Katse tekee soneteissa taiteilijan työtä.

Miten huikeaa tekstiä Simonsuuri kirjoittaakaan! Ilmeisesti Shakespearella on jalostava vaikutus lukijaansa…Kommenttinostona Simonsuuresta on upeasti sanonut Sassu Saarinen: "Simonsuuri on oivaltava ja ajatteleva kääntäjä, joka kääntää tunteen, tilan ja tapahtuman, sanojen sijaan."

Minulle on kirjassa monta, monta antoisaa yllätystä, sillä jos on sanojen ja kielen rakastaja, rakastaa kirjaa William Shakespearen Sonetit. Eräs pieni yllätys oli, että myös Shakespeare on käyttänyt anaforaa (saman sanan toisto säkeen alussa). Vaan miksi ei, tämän toiston tehohan on runoilijoiden ylen suosima:

Ketä kiusaa nuoruutesi, ketä kevytmielisyytesi / toisia taas nuoruutesi huikentelu hurmaa..

Tämä kirja on täydellistä täydellisin. Mikä vahinko, että minulla on vain viime vuonna ilmestynyt pokkariversio. Tämä kirja nimittäin ilmestyi 2005 sidottuna. Jos jollain on tämä sidottuna ja haluaa luopua omastaan, niin…

Runoilija ja Helsingin yliopiston dosentti Kirsti Simonsuuri on antautunut Shakespearen Soneteille kaikillaan. Loistava johdanto, upeat suomennokset ja sonettien selitykset sekä lopussa vielä Julkaisuhistoria ja runon traditio, jossa Simonsuuri: 'Metaforien rajoja ei elisabetiaanisessa englannissa ole aina piirretty samoin kuin suomen kielessä, eikä kielen outoutta pidä eikä sitä voikaan näin ollen kokonaan välttää. Kieltä ei pidä kesyttää.'  Voiko runon viemälle olla mitään suurempaa, antoisampaa kuin tämä teos! Minä polvistun ja tiedän: Tämä teos on mukana kun listaan lukuvuoteni vaikuttavimmat kirjat. Nyt ei takatalvikaan mua viedä voi, sainhan elää sonetit!

Peili ei voi uskotella että vanhenen
kun olet samanikäinen kuin nuoruus,
vaan kun näen ajan uurteet sinussa,
aavistan: elämäni päättyy kuolemaan.
Sillä kaikki kauneus joka lepää ylläsi
on vain vaate joka verhoaa sydäntäni,
se elää rinnassasi niin kuin omasi minussa.
Miten silloin voisin olla vanhempi kuin sinä?
Voi rakas, pidä siis huolta itsestäsi
niin kuin haluan, en itseni, vaan sinun tähtesi,
ja kannan sydäntäsi, pitelen niin varovasti
kuin hellä hoitaja vaalii vauvaa pahalta.
Enää et omista sydäntäsi kun särkyi omani,
lahjoitit sydämesi, en anna sitä takaisin.

*****


Tästä kirjasta ovat lisäkseni kirjoittaneet Naakku ja Norkku.

*****

Runokirjat Leena Lumissa

30 kommenttia:

  1. Kiitos tästä tekstistä! Niin ihanasti, asiantuntevasti kirjoitettu.

    Tekstisi innoittamana laitan Shakespearen sonetit omalle lukulistalle (lukioikäisenä luin todella paljon runoja, mutten juurikaan sen jälkeen - se harrastus on pitäisi kyllä elvyttää). Onhan mulla hyllyssä jokin englanninkielinen Shakespearen kootut. Jostain syystä jäänyt vähälle luennalle se.

    VastaaPoista
  2. Anna Elina, ole hyvä ja kiitos

    Runous on ainakin minulle elämäneliksiiri ja siksi pidänkin erikseen runoblogia Lumikarpalo.

    Tuo Shakespearen Kootut, jonka mainitsin vähän kuin hauskuuttaakseni, ei käänny minulle. Liian vaikeaa! Sama juttu on kirjalla The Complite Poems of Emily Dickinson. Emily kirjoitti oisin muinaisenglantia ja hän suorastaan rakasti rikkoa kaikkia kielioppisääntöjä, mistä syntyi loistava lopputulos, jota luetaan niin USAn kuin Kanadan yliopistoissa äidinkielen kurssin osana. Myös Shakespearen kieli on vanhahtavaa ja vaikeaa. Silti: On ilo lukea sitä rinnan suomennoksen kanssa ja ehkä siinä samalla myös oppii.

    Älä vain ohita tätä kirjaa!

    VastaaPoista
  3. Ihana ihana Shakespeare! Minulla on herran kaikki näytelmät kyllä ylpeänä rivinä hyllyssä, mutta sonetteja ei vaikka niitä onkin luettu ja myös analysoitu lukiossa.

    Sonetit lienee pakko saada joukon jatkoksi.

    Kiitos Leena kauniista tekstistä, innostasi ja hyvästä tyylistäsi! Ihanaa toukokuuta!

    VastaaPoista
  4. Linnea, miten hurmaavaa, että ilmoittautu oikein Shakespeare-harrastaja! Minuakin kiinnostavat herran näytelmät, mutta kiitos!, suomeksi. Nämä Sonetit kyllä vain lietsovaat taas sisälläni asuvaa pikkubrittiä...

    Suosittelen!

    Kiitos Sinulle ja samoin Ihanaa Toukokuuta!

    VastaaPoista
  5. En tosin kaikkia ole Leena vielä lukenut mutta aion kyllä.. Pelastin nuo kovakantiset painokset roskalavakohtalolta yhdestä lopetettavasta yksityiskirjastosta!

    Minulla on, näyttelijä-harrastajana ollut hyvä tuuri; olen saanut esittää sekä Juliaa että Ofeliaa. :)

    VastaaPoista
  6. Linnea, mitä kaikkea tärkeää meneekään roskiin. Toisen roska, voi olla toisen aarre.

    Kiinnostava harrastus ja hienot roolit! Minulla oli nuorena vuosikausia näytelmäharrastus ja jatkaisin sitä mieluusti vieläkin, mutta täällä, missä nyt asun, ei vain ole löytynyt sopivaa ryhmää. Tosin ei minulla enää tähän blogiin ryhdyttyäni, olisi aikaakaan.

    VastaaPoista
  7. Minä olen lukenut Shakeaspearen sonetit,kauan sitten,ja kirjahyllyssäni on ollut vuosikausia paksun paksu englanninkielinen Shakespearen kootut teokset. Opiskelin yliopistossa englannin kirjallisuutta,ja silloin noita sonettejakin piti tutkia ahkerasti...

    VastaaPoista
  8. Minäkin pidän Shakespearesta! Jotenkin hänen sonettinsa näin kevään alkuun tuntuu todella hyvältä ja nautinnolliselta lukuvalinnalta.

    VastaaPoista
  9. Jael, meillä on varmaan sama se englanninkielinen paksu kirja, jonka keksin tänään punnita koska en melkein pystynyt sitä kantamaan;-)

    Sinähän olet sitten melkein asiantuntija, jos olet yliopistossa Shakespearen sonetteja opiskellut. Great!

    VastaaPoista
  10. No jestas! Onpa hyvä etten pitänyt sonetteja vain itselläni. Nyt tiedän sinustakin, Amma, uuden asian: Jaat kanssani ihailun Shakespeareen!

    Ihanaa toukokuuta!

    VastaaPoista
  11. Kuinka hurmaava ja eroottista tekstiä Shakespeare kirjoittikaan! Näistä soneteistahan ihan huumaantuu. Mahanpohjassa asti tuntuvat.
    ;D

    VastaaPoista
  12. Soolis, niin...meinasin kirjoittaa juuri tuon mahanpohjan, mutta jätin sen nyt sinulle;-)

    Ja mieti, että tätä on paljon ja jokainen toinen toistaan hurmaavampi.

    VastaaPoista
  13. En ole tutustunut Shakespearin sonetteihin aikaisemmin, vaikka kouluaikana herrasta luetteenkin.
    Ihanalta kuulostaa tuo sinun ylistyksesi soneteille varsinkin näin vapun päivänä.
    Mukavaa synttäriviikkoa sinulle!
    -Hanne-

    VastaaPoista
  14. Olen nuorempana minäkin Shakespearea lukenut, saattaisi olla tuo esittelemäsi teos kovinkin kiinnostava (mutta olenkohan jo liian vanha?)

    VastaaPoista
  15. Hanne, minä olen semmoinen innostuva. Toivon sen tarttuvan. Itse asiassa en laskelmoinut tätä tälle päivälle, en aikonut tehdä mitään 'työtä', mutta luin näitä edellisyönä ja sytyin niin, että kaikki pulpahti tänään ulos.

    Kiitos! Lumoavaa toukokuuta Sinulle!

    VastaaPoista
  16. Aili, älä yritä hämätä;-) Minä luen sinua rivien väleistä ja vanha on viimeinen adjektiivi, joka sinuun sopii. Itse asiassa uskon, että saisit Soneteista uutta inspiraatiota!

    Mielettömän ihanaa toukokuuta lumella tai ilman!

    VastaaPoista
  17. Hei Leena ja innostava Shakespeare-juttu! En ole lukennut Sonetteja, mutta hänen näytelmiään kyllä ja katsonut myös. Tätä voisin lukea jonain kesäisenä päivänä. :)

    Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  18. Sara, suloista, että sinäkin olet hurmaantunut Williamin kieleen. Mehän olemme 'soulmates'.

    Kiitos samoin ja kylmästä viis!

    VastaaPoista
  19. Ihania sonetteja, varmasti ihana kirja! Minullakin on "soft spot" Shakespearelle, vaikken ole kovin paljon häntä lukenut tai katsonut. Olimme joitakin vuosia sitten Stratford-upon-Avonissa, joka oli edelleen ihanan tunnelmallinen paikka, vaikka toki Shakespearesta oli aika paljon otettu kaupallisessa mielessä irti. Muttei lainkaan liikaa, minun mielestäni.

    Haluaisin perehtyä Shakespearen teksteihin paremmin, joskin olen ehkä enemmän näytelmä- kuin runotyyppiä. Ihastelen yleensäkin etenkin vanhoista klasikkoteksteistä tehtyjä taitavia, tuoreita tulkintoja.

    VastaaPoista
  20. Karoliina, Sratford-upon-Avon on minunkin matkatoivelistalla, mutta myös Prinssi Edwardin saari;-)

    Toki turismi ottaa osansa. Olen kestänyt hyvin jopa turistipuodin Veronassa Julian ja Romeon parvekkeen vieressä ja ostin sieltä aiheeseen liittyviä kauniita kirjan välimerkkejä. Se on vain elämää.

    Jos vähän hieroisit sun 'soft spotia' ehkä lankeasit myös sonetteihin...Nyt on kevät ja linnut lentävät parittain.

    Mulla on ihan sama tunne, että Shakespearea pitäisi nyt saada lisää. Olisi kiintoisaa nähdä vaikka Kuningas Lear..

    VastaaPoista
  21. Kiitos, nyt sain kimmokkeen tutustua Shakespearen sonetteihin. Suomeksi. Kirjahyllyssä on vanha sonettikirja, mutta ruotsiksi. Anoppi on nuoruudessaan ostanut ja lukenut.

    Shakespearen näytelmät ovat tutumpia. Olen nähnyt ainakin Othellon, Hamletin, Macbethin, Kuningas Learin ja Kesäyön unelman sekä baletin Romeo ja Julia.

    VastaaPoista
  22. Onpa tällä kirjalla kaunis ja niin Shakespearen henkeä kantava nimi! Ja Kirsti Simonsuuri jos kuka on oikea suomentaja soneteille.

    Minulla on Shakespearea vain keräämieni keijukaisaiheisten kirjojen runoissa (Britannian taiteen "kultakauden" maalauksia). Rakastan ja omaan hieman samanlaisen "soft spotin" kuin Karoliina. Pitäisi lukea enemmän Shakespearea ja luulen olevani enemmän runouden kuin näytelmien ihminen. Siksi pitäisin varmasti tästä kirjasta.

    VastaaPoista
  23. Katja, Kirsti Simonsuuri on jälleen näitä lumoavasti kirjoittavia tutkijoita, joihin olen niin kallellaan;-)

    Tämä on nyt myynnissä pokkarina. Koko on kyllä riittävä ja hyvä fontti. Pelkään vain itse lukevani tämän risaksi kuten kävi Mrs. Dallowayn kanssa, jonka omistan vain pokkarina. Kirjoita post it -lapuille kirjan nimi ja kirjoittaja ja krijoita lappuja monta. Jätä niitä sinne tänne pitkin huushollia: Kohta on äitienpäivä! Kotikemistisi varmaankin tajuaa, mitä tarvitset nyt lahjaksi.

    VastaaPoista
  24. Oi Marjatta, miten en äsken nähnyt sinua...koska sinulla ei ole kuvaa;-)

    No ei ruotsiksi. Alkuperäkielellä ja suomeksi ja sen mahdollistaa tämä kirja.

    Minä en muista nähneeni näitä näytelmiä, sillä Porin loistavien teatterivuosien jälkeen en täällä enää tuntenut samaa teatteri-imua, vaan se vaihtuikin oopperaan. Ehkä näitä on tullut televisiosta...,mutta sehän ei koskaan sama.

    VastaaPoista
  25. Okei, jos sidottua on vaikea saada, niin sitten mun pitää saada tuo pokkariversio. Sidottu on aina kyllä parempi vaihtoehto, kestää aikaa ja lukua.

    Kiitos tästä =)

    VastaaPoista
  26. Birgitta, se sidottu on varmaankin loppuun myyty jo. Tämä on onneksi normaalikokoinen, fontti on ok ja sanoisinko, että aika hyvin tehty pokkariksi.

    Ole hyvä! Tämä on kirja, joka innoittaa.

    VastaaPoista
  27. Miks tääl sivustol ei lue millon toi tyyppi eli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, kerran noin kauniisti kysyt ja oikein nimelläsi esiinnyt, niin kerron, että hän eli 1564-1616. Ole hyvä.

      Poista
  28. Nidottua versiota on myynnissä nettikirjakaupoissa, uusin painos on vuodelta 2010. Googlettamalla löytyy.

    Tämä on ollut myös minun suursuosikkini ilmestymisestään lähtien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi, minulla on tämä kovakantisena, mutta hyvää tietoa niille, jotka siitä myöhästyivät.

      Niin minunkin.

      Poista