perjantai 28. maaliskuuta 2014

Vastaan taas ja mieluusti puutarhahaasteeseen!

Sain Tiinalta blogista Pionihulluutta ja puutarhaunelmia puutarhahaasteen, jossa vastataan alla oleviin kysymyksiin. Ellei halua johonkin sanoa mitään, sen voi jättää vastaamatta. Kiitos, Tiina♥

1. Kerro puutarhastasi, minkä kokoinen se on? Minkä ikäinen ja millä vyöhykkeellä?

Koko tontti on noin 3000 neliötä, josta puolet luonnonlehtoa ja loput puutarhaa, joka on kolmessa tasossa sisältäen ison kallion. Lehto on niin hoidettu, että se alkaa olla metsäpuutarhaa. Vähän ehkä vielä kärhöjä sinne etc. Lehdon alaosassa on kaarisilta, vaatimaton kuupuutarha sekä istuinryhmä. Puutarha on ollut nyt minun näköiseni vuodesta '85 ja me myös laajensimme puutarhaa ostamalla lisämaaksi viereisen tontin. Keski-Suomi on pääosin vyöhykettä IV, mutta koska Päijänne ympäröi kotisartamme, on vyöhykkeemme III.
2. Kuinka kauan olet ollut puutarhaharrastaja ja miten innostus puutarhaan syttyi?

Kaikki alkoi jo pienessä merenrantakylässä, jossa olin 4H-kerhossa ja viljelin omaa kasvimaata. Samoihin aikoihin tuli luettua liian monta kertaa F.H.Burnettin Salainen puutarha tietyin seurausvaikutuksin...Myöhemmin keräsin koulussa kasveja tuplan mitä piti eli todella nautin kasviopista ja sitten olin muutamia vuosia ilman puutarhaa, kun oli ensimmäinen sesonki ruuhkavuosia, mutta kun '85 muutimme tänne harjukaupungin saarelle aloin puutarhailun tosissani. Yhtäkkiä huomasin puutarhamme olevan lehdissä ja televisiossa ja kierrätin puutarhaharrastajia ja jopa kokonaisen koulun luokkineen tutustumassa noin 400 kasvilajiimme, joita olimme keränneet aina alppeja myöten. Tällainen kaikki on pitänyt jättää kirjabloggaamisen myötä...

3. Minä vuonna aloitit bloggaamisen ja mikä siinä on mielestäsi parasta?

Aloitin kirjabloggaamisen helmikuussa 2009. Samalla aloin vähitellen raottaa puutarhaani ja lopulta aloin rakentaa suosikkikasveistani omaa tiedostoa Leena Lumi's Flower Power. Siellä esittelen kasvin kerrallaan ja usein siihen liittyy myös joku tarina. Tuon blogiini myös paljon puutarhakirjoja ja tänä vuonna enemmän kuin ikinä. Parasta ovat tietysti kukat ja kirjat. Mitä muuta sitä ihminen tarvitsee kuin kukkia, kirjoja ja rakkautta.

4. Mitkä ovat blogisi tärkeimpiä teemoja?

Kirjat, kirjat ja kirjat. Sitten tulevat puutarha ja kaikki muu.
5. Kuinka monta lukijaa käy blogissasi kuukausittain?

28 000-30 000
6.  Miten blogisi nimi syntyi?

Rakkaudesta lumeen.
7. Mitä asioita kerrot blogissasi itsestäsi - mitä et?

On tietty yksityisyyden raja, jota on vaikea määritellä. Olen ottanut lukijani mukaan perheemme juhlahetkiin, iloon, suruun, arkeen, moneen. Nykyään saatan jo joskus pyyhkiä pois jotain kirjoittamaani herkemmin kuin bloggaamisen alussa eli ihan kaikkea ei todellakaan kannata kirjoittaa ulos.
8. Laita linkki tai kuva ensimmäiseen postaukseesi.

Ensimmäinen vuosi meni aika tarkasti kirjoissa yms. mutta 6.9.2010 löytyy jo juttu Puutarhan lumo     (Ylä- ja alakuvissa pilvikirsikka, josta löytyy enemmän juttua täältä )
9. Mikä on sinun mielestäsi paras tapa hankkia lukijoita- ja kuinka tärkeää on että muut lukevat blogiasi? Onko blogin tärkein tehtävä olla itselle puutarhapäiväkirja/lukupäiväkirja (minulla)?

Ehdottomasti kannattaa olla vain oma itsensä ja pitää huolta välittävästä vuorovaikutuksesta, jossa esim. kommentteihin vastataan kohtuuajassa. Minulle on osasta lukijoita tullut ystäviä, joiden kanssa vaihdetaan kuulumisia viikottain ja monen kanssa on tavattukin. Itse asiassa en alussa välittänyt yhtään jos joku luki Lumia tai ei. Kun aloin saada kustantajilta kirjojen arvostelukappaleita, tilanne muuttui ja jokainen kommentti oli kuin uusi tähti taivaalla. Puutarhapäiväkirja on minulle kirja, jossa on blancot sivut. Sinne vien kaikki istutustiedot, latinalaiset nimet, onnistumiset ja epäonnistumiset. Kuvien kannalta blogi on hyvä, mutta koska olen kirjabloggaja katson enemmänkin pitäväni lukupäiväkirjaa, jonka yhteyteen sitten tuon puutarhakirjoja ja omaa puutarhaakin.
 10.  Mikä on suosituin blogikirjoituksesi?

Puutarhan osalta se on esittely kirjasta Maanpeitekasvit, sillä siitä on ollut kiinnostunut jo 5 256 lukijaa. Omista kasvijutuistani suosituin on ollut Syyshortensia - Syyskesän iltojen valonkantaja, jota on lukenut jo 8 295 tästä hurmaavasta pensaasta kiinnostunutta.

11. Onko blogissasi kaupallisia tai muita yhteistyökumppaneita?

Monenlaista on tarjottu, mutta olen halunnut pysyä villinä ja vapaana. Voin mainita paikkoja, joista olen ostanut jonkun kasvin tai missä olen käynyt syömässä tms., mutta en hyödy noista kertomuksista taloudellisesti.
12. Kuinka paljon aikaa viikossa käytät blogin tekemiseen? Muiden blogien lukemiseen?

Liian paljon.  Yritys on vähentää...
13. Kerro paras/parhat vinkkisi aloittelevalle bloggaajalle?

Kannattaa olla vain oma itsensä, huomioida lukijat vastaamalla kommentteihin kohtuullisessa ajassa sekä muistamalla blogikollegoiden kanssa ystävällinen vastavuoroisuus.
14. Halutessasi laita kuva itsestäsi tai puutarhastasi.
Haastan edelleen Minttulin, Irenen, Anun, Cherin ja Tuijan!

puutarhaterveisin
Leena Lumi

What A Difference A Day Makes

46 kommenttia:

  1. Kiva haaste ja vastauksiasi - kuvista puhumattakaan - oli mukava lukea. Kevätterveisin toinen SYYShortensioihin ja jouluruusuihin hurahtanut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Inna, kiitos. No, siinä onkin jo kaksi hurmaavinta, kun on syyshortensia ja jouluruusu. Kolmas minulla on köynnöshortensia ja nyt on alkanut uusi ja vaativampi hullutus eli magnoliat;)

      Terveisin nimimerkki Ihanaa hurahtaa puutarhaan!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Irmastiina, kiitos. Osallistu sinäkin tähän. Mietin eilen illalla, että ketkä olisivat tähän innokkaita vastaamaan, mutta kaikki eivät iltamyöhällä enää tulleet muistiin.

      Poista
  3. Oi, ihania kuvia - kuinka odotankaan jo ensimmäisiä kevätkukkia, jotka vähitellen nostavat päätään mullasta, ja sitten kesän kukkaloistoa. Huomaan päivittäin tarkastelevani kukkapenkkiä toiveikkaasti: joko kohta krookukset nousevat? Ja kyllähän siellä pieniä lupauksia jo näkyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, kiitos. Kaikki me odotamma, mutta huomaatko, miten Suomen kevät kiduttaa. Vasta ensimmäisen kevätsateen myötä saatamme saada puut ja pensaat viheriöimään, mutta onneksi on sipulikukat. Meillä nouset seinän vierellä nyt scillat ja tulppaaneista ja narsisseista on pienet alut. Alapuutarhassa eräs hyvin kestävä krookuslajike tekee ylösnousemusta, mutta ei vielä kuki. Köynnöshortensioissa on isot silmut. Voit sinäkin tähän osallistua, ole hyvä!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Hannele, sinä oletkin aina hyvissä vihjeissä paras!

      Poista
    2. Ihana puutarha nyt (ihailit vanhaa näppäimistöäni, ja uusikin langaton :)

      Poista
    3. Kävin kommentoimassa myös puutarhavälineitäsi;)

      Ihalen katsos kaikkea uutta elektroniikka, johon en jaksa itse innostua. Nyt R. on hankkimassa mulle tablettia, mutta kun minun kuulemma pitäisi lähteä itse sinne liikkeeseen mukaan: Olisin mieluummin puutarhassa.

      Poista
  5. Voi mitä kuvia! Tuttuja ja ei niin tuttuja, mutta yhtälailla hurmaavia kaikki :)
    Varsinkin nyt kun odottaa bongaavansa sen ensimmäisen leskenlehden - tai ensimmäisen minkätahansa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pepi, kiitos. Ehkä ei-tuttu oli tuo ristinummiruusu, sillä se kulkee kädestä käteen. Sain sen alun puutarhakuvaaja Arto Rantaselta ja kaksi alkua olen siitä jo voinut jakaa, joista toinen meni blogiystävälle ja toinen naapurille, jonka puutarhaa sain kuvata.

      Ensimmäiset leskenlehdet on nähty jo täällä Keski-Suomessakin.

      Poista
  6. Kiitos haasteesta, vastaan mielelläni jossain vaiheessa. Aurinko houkuttelee oleilemaan pihalla, sisällä se huomauttelee siivoustarpeesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cheri, ole hyvä. Kukin tekee näitä sitten kun itselle sopiin.

      Meillä on tänään sekä puutarhailua että siivousta. Ensin mainuttu houkuttaa.

      Poista
  7. Olipa taas ihanat niin kuvat kuin kysymyksiin vastaukset. Kiitos Leena niistä.
    Oikein hyvää, keväistä viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, ole hyvä ja kiitos. Tee sinäkin!

      Kiitos samoin sinulle ♥

      Poista
  8. Pikavilkaisu kertoo hienosta postauksesta haastevastauksista. Ollaan täällä Vantaalla ja nettiyhteys toimii tässä Elisan verkossa koneellani tosi hitaasti. Enkä ole viitsinyt K:n konetta käyttää :(
    Kiitos haasteesta, palailen asiaan sitten kotona myöhemmin!

    Ihanaa viikonloppua ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, kiitos ja ole hyvä. Teet sitten kun on aika.

      Kiitos samoin sinulle ♥

      Poista
  9. Kuuntelen you tubesta Dinah Washingtonia ja nämä kuvat sopii hyvin tunnelmiini. Vaikka puutarha ei yhdistykään levottomuuteen, niin tunnelmani on keväisen onnellisen levottomat.;) Nyt täytyisi kyllä tehdä jotain järkevääkin, mutta kun se järkevä mitä pitäisi tehdä on niin tylsää ja vähän vaikeatakin.

    Kiva tuo postaus lastenkirjoista.:)

    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, kitios vinkistä, nyt se Dinah laulaa myös tämän jutun lopussa. Niin monet ovat nyt levottomia. Onko se tämä Suomen hidashidashidas kevät. Minä en aio tehdä tänään enää mitään järkevää: On kivampi olla järjetön ja joskus pitää saada olla myös saamaton. Olla vain.

      Kiitos.

      Kiitos samoin sinulle ♥

      Poista
  10. Niin ihanis, herkkiä kuvia, jotka antavat valoa, lämpöä, läsnäoloa!!
    Minä harmittelen omaa puutarhaani, joka ei ihan kukoista, koska olen ollut laiska, Pilkku juoksee kaikiissa paikoissa, vaikka olen aidannut ison kukkapenkkini..
    Mutta taas riittää uutta intoa, ainakin saada nurmikkoa paremmaksi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, kiitos samoin ♥

      Samaa teki suuriruhtinatar Olga, mutta onneksi oli vain pari istutuspaikkaa, joissa oli jotain erityistä hänelle, joten me sitten ne hänelle luovutimme;) Myönnä pois, että naurat kuitenkin! Minä tulen suorastaan riehakkaalle tuulelle jo kun näen Pilkun kuvan;)

      Ah, minä luulin, että taitelijaystäväni pitäisi villikukkaniitystä nurmikkoa enemmän...

      Poista
  11. Voi miten mukavasti kerrot Leena!Virkistävää viikonvaihdetta sinulle ja ihan pian sormet jo puutarhan taimiin taas kerran :D
    hali

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, kiitos. Kiitos samoin sinulle. Soitin tänään jo luottopuutarhurilleni, mutta siirsimme taimitapaamista vielä hiukan: En ole nahoissani pysyä!

      ♥♥

      Poista
  12. Ihanasti vastasit kysymyksiin, kuvasi ovat niin kauniita. Valtavasti teillä on noita eri kasveja puutarhassanne, meillä ei ole puoliakaan tuosta.
    Tällä hetkellä kesä on tulossa kovalla vauhdilla, ihan välillä hirvittää. Päätään nostaa selvästi taas tuttu suomalainen pessimistisyys: Taatusti tulee vielä kunnon kylmät:)

    Nautitaan kuitenkin tästä auringosta ja lämmöstä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, kiitos. Määrä ei korvaa laatua, mutta niitä saattaa nyt olla jo enempikin...Joudin katsos kerran laskemaan ja nimeämään kaikki, kun opettajat pyysivät sellaisia listoja niitä luokkien puutarhakierroksia varten. Muuten en tietäisi. Ja joka vuosi tulee uutta ihanuutta. Tänään jo soittelin Viherlandiaan kun näin yhden ihanuuden Kauppilan mainoslehtisessä. Helpompi ja varmempi se olisi ostaa niin, että näkee taimet. Viime vai edellisvuonna tilasin niitä mesimarjoja, eikä niistä tullut ikinä mitään.

      Sinhän olet kuin meidän perheen Järki, joka koko ajan pelottelee minua, että 'Leena, vielä tulee talvi, usko pois'. Kerran ei ollut kunnon talvea, saa jo tämä välitila kadota ja tulla nopeasti 'oi ihana toukokuu!'.

      Nautitaan päivien lämmöstä!

      Poista
  13. Vau! Sulla on iso ja upea puutarha. Minua kukkafriikkinä tietty ihmetyttää, miten mikään - edes kirjat ;O) - voi syrjäyttää puutarhan... Sulla on kyllä hieno kirjablogi, se on sanottava. Mukavaa viikonloppua, Leena. Oli kiva lukea tämä postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satu, kiitos samoin. Kirjat ovat osa minua, joten ne kulkevat mukana puutarhassakin. Yöllä piti lukea dekkaria, mutta luinkin puutarhakirjaa, joka oli kuin osa omaa untani.

      Kiitos ja ole hyvä ♥

      Poista
  14. Kiva oli lukea tästä ja kovin kauniita kuviakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, kiitos. Sinä taisit jo saada tämän haasteen;)

      Poista
  15. Istutin syyshortensian saareen, mutta ensimmäisen kesän jälkeen sitä ei ole näkynyt...maistui ehkä myyrille tai peuroille tai hirville...se on niin kaunis syksyllä.
    Mikä on tuo valkokukkainen puu noiden laattakivien vieressä? Tosi hieno ryhmä ja puun syysväritys on upea.

    Kiva lukea sinun puutarhainnostuksesta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, se menestyykö syyshortensiasi saaressa voi olla myös maaperäkysymys. Hortensiat tarvitsevat happaman maan kuten rodotkin. Itse omistan lehdon, josta syntyy metsäpuutarha, mutta vaikka kuinka olen yrittänyt, hortensiat eivät siellä viihdy. Mutta annan hortensia vaikutelmaa lehdon ja varsinaisen puutarhan rajoilla olevilla erilaisilla hortensioilla jmukaan lukien mäntyjä kiipeävät köynnöshortensiat.

      Se laattakivien ja ison kallion välissä oleva puu on pilvikirisikka. Se on keväällä kaunista kukkavaahtoa ja syksyllä sillä on kaikkein kaunein ruskaväri. Meillä on niitä vasta neljä, mutta aika näyttää;) Googlaa Pilvikirsikka Leena Lumi niin näet lisää kuvia tuosta ihanuudesta ja miten sen kukinnot asettuvat keväällä. Itse löysin puun harjukaupungin kävelykadlta. Tulin kampaajalta ja ihmettelin: Mitä on tämä valkea kukkavaatho, jossa kävelen? Soitin kaupungin puutarhurille ja kysyin puun nimeä ja sillä tiellä nyt ollaan. Suosittelen pilvikirsikkaa!

      Kiitos, kiva kuulla. Jos halut osallistua tähän, ole hyvä vain. Kävit mielessäni, mutta en ollut varma, halutko sekoittaa kirjoihin puutarhaa.

      Poista
  16. Olipas mukava haastevastaus. Jos minulla olisi se puutarha, niin pitäisin varmasti puutarhablogia. Ja tietokoneeni olisi pullollaan kuvia puutarhan elämästä.

    Blogistasi löytyy kaikkea ihanaa, puutarhaa, kirjoja, runoja... ei siis ole ihme, että lukijoita on paljon.

    Nyt täällä on ihanan aurinkoinen viikko takana. Peippo käy tuossa piharuokinnalla välillä istumassa. Kyllä se tästä nyt alkaa, se kevät =D

    Ihanaa viikonloppua teille sinne ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, kiitos. Tietokoneeni pursuaa kuvia puutarhastamme. Olen nyt kuluttanut monia iltoja koittamalla saada kuvien kaaokseen jotain järjsteystä. Puutarhablogin pito on takuulla kivaa.

      Niin...on minua luultu jopa ruokabloggaajaksi, mutta kun kirjat ovat kuin osa minua ja ne vievät eniten myös aikaani, niin puutarha ja ruoka saavat kulkea sivussa mukana.

      Samoin täällä, vaikkakin kylmät yöt. Teillä jo peippoja! Se alkaa:katsastan joka päivä sinivuokkoni, että joko kukkisivat.

      Kiitos samoin teille ♥

      Poista
  17. Mukava lukea ! Yksityisyyden rajan vetäminen onkin vaikeaa, tutuille lukijoille voisi laittaa vaikka mitä kuvia ja arkaluontoisia asioita, mutta ...kun tänne pääseekin kaikki. Mutta minusta sinä olet silti olllut ihailtavan avoin, ja olet sitä kautta tullut kuin hyväksi tutuksi ;) Ihanaa viikonloppua Leena !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pivi, kiitos. Se on vaikeaa. Kirjoittaessa toisinaan muistaa vain tutut, jotka lukevat, mutta sitten hätkähtääkin, että kaikki leviää kaikille. Yritän aina olla oma itseni, mutta joskus karjalaisuus minussa vähän ylittää rajoja. Toisaalta sitten taas muut myös lähestyvät helpommin, kun kerron jotain, mitä ei pitänyt.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  18. Kiitos haasteesta, vastasinkin siihen jo:)

    VastaaPoista
  19. Oi miten mielenkiintoisia nämä tarinat bloggaajien takaa ovatkaan=) kiitos siis mielenkiintoisesta tarinasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jori, mietippä, jos kaikki kertoisivat tarinansa;) Ole hyvä.

      Poista
  20. Ihanaa Leena,kun tartuit haasteeseen <3 Sä oot niin runoa koko nainen, olisin lukenut sinun ja puutarhasi tarinaa vaikka miten pitkään...<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina, kiitos sinulle ♥ Tämä oli vaihtelua 'ohjelmaani' ja odotan jo nyt niin puutarhan tositoimiin pääsyä että en sanotuksi saa.

      Poista
  21. Ihanaa luettavaa.. Tämä toi kesän lähelle! Nurkan takanahan se jo onkin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, kiitos. Kohta, kohta se on täällä, on oltava, sillä tämä epätalvi on vienyt voimani. Ei mitään jääaurinkomurtomaahiihtoja. kun ei ole ollut lunta, ei latuja, ei talvea kuin ollenkaan.

      Poista