torstai 19. toukokuuta 2011

Köynnöshortensia - ja suuriruhtinatar Olgan viimeinen kuva

Köynnöshortensia on kiinnostava kasvi. Asumme Alvar Aallon huvilasaarella ja löysin köynnöshortensian hänen kauttaan, sillä Maestro ei perustanut kuin kolmesta kukkivasta kasvista ja niistä kaksi ovat köynnöshortensia ja akileija. Kolmatta en muista. Alvar Aallon suunnitteleman Säynätsalon kunnantalon sisäpihalla on yksi upeimmista köynnöshortensioista, joita olen nähnyt ja toinen on hänen huvilansa sisäpihalla. Kaikkein upeimman yksilön näimme viime matkallamme Zürichissä, mutta siitä ei valitettavasti ole kuvaa. Elän toivossa päästä sen kuvaamaan...



Tässä yksi monista muistaakseni kaksi vuotta sitten. Nyt tämä nopea kasvi on jo muodostanut pergolan seinämää taloa kohti. Eli olemme tähän alapatiolle rakentamassa talon pituisen parvekkeemme alle pergolaa, jonka päätyseinät muodostuvat köynnöshortensioista. Toki sitä kasvaa meillä muuallakin:
Tässä toukokuun alussa koristamassa takkahuonen pientä yläikkunaa sekä kiipeämässä kohti keittiön ikkunaa


ja tässä ensimmäisen kuvan köynnöshortensia kuvattuna pergolan sisältä vuosi sitten toukokuun lopulla. Kuten huomaatte, hurmaava köynnösseinämä on muodostumassa...


Tämä kuva on otettu vuosi sitten juhannuksen tienoilla pergolan toisen hortensiaseinämän raosta. Jos olisin ymmärtänyt kohdentaa enemmän oikealle, olisitte tajunneet paremmin edellä jo kuvatun hortensian, joka näkyy nyt oikealla vain hieman. Seinämien lisäksi köynnöshortensiaa on myös pergolan keskellä parvekkeen massiivisessa tukipylväässä ja se on jo yltänyt parveketta somistamaan.


Tässä kuvassa köynnöshortensia kiipeää pitkin kallion isoa kiveä, josta viime suven lopulla poistin sammaleen, sillä haluan hortensian voivan kiinnittyä tiukasti. Tuossa kivellä kasvi on innokkain, mutta kukkii vähiten, sillä paikka on melkein täysvarjo. Köynnöshortensia on puolivarjon kasvi, mutta menestyy sekä auringossa että varjossa. Lannoitan kerran pari suvessa rodolannoitteella ja siinä se. Kasvi on hurmaava ja vaatimaton. Lehdet puhkeavat jo huhtikuun lopulla, yksikään noin kymmenestä ei ole kuollut, eikä ikinä ole ollut mitään tuhoeläimiä tms. Yksi nousee pitkin männyn runkoa ja tekee tylsästä rungosta tosi hurmaavan. Käy myös maanpeitekasviksi ja moneen, moneen muuhun tarkoitukseen. Kyllä Alvar Aalto tiesi, mitä kannattaa arvostaa. Ja tässä Säynätsalon kunnantalon sisäpihalta:


Valitettavasti tämä kuva ei ole kukinnan ajalta. Ehdimme käydä keskustassa tosi harvoin suvella, sillä tämä oma puutarha ja oman saaremme lumo vievät niin aikamme. Yritän taas tänä suvena saada kuvan prime time! Kermanvaaleat kukat ovat tosi hurmaavat, mutta minulle riittää jo vihreyskin ja köynnösmäisyys. Varjossa ja sadekesinä kasvi ei ehdi täyteen kukkaan. Ystäväni on somistanut tosi ison kiven tällä hortensialla ja se on valaistu!  Syksyllä köynnöshortensia saa keltaisen ruskavärin. Tämä kasvi kuuluu sarjaan vaatimattomuuden lumoa!

Ja tässä yksi kuva heinäkuulta 2011 Alvar Aallon kunnantalon hortensiasta Säynätsalon saarelta Jyväskylästä:


Ja tässä vielä upea kuva köynnöshortensiasta Allulta Saksasta:
Kiitos!



Yläkuvassa minä saamassa suuriruhtinatar Olgalta suukkoa suvella 2012 ja köynnöshortensia siis kukkii seinällä.


PPS. Nyt löytyi tämä lukijani lähettämä kuva, jossa kukkiva köynnöshortensia kiipeää pitkin mäntyä. Tämä on upea! Kiitos Pipo♥


Tässä ensimmäisen kuvan köynnöshortensia kuvattuna 23.6.2011 eli vuodessa on tullut paljon kasvua. Alla kaksi kuvaa heinäkuun alulta. En päässyt laittamaan näitä kronologisesti, vaikka yritin kaikkeni. Näistä kahdesta ylempi on otettu mieheni puhelinkameralla tms. Siitäkö värien kirkkaus vai auringon runsaudesta...


 En osaa pitää tätä hurmaavaa kasvia hitaana. Ja tässä sama kasvi kuvattuna pergolan varjosta kesäkuulla 2011. Siis pergola muodostuu talon mittaisesta parvekkeen alaisesta terassista, jossa parveketta kannattavat teräspylväät peittyvät köynnöshortensioihin. Teräs on talvella kylmä, joten niihin on tehty päälle puinen kehikko hortensiaa varten.


Tässä kuva tältä vuodelta eli 2012 kesäkuulta keittiön ikkunamme alta. Aikamoinen muutos kuvaan kaksi, jossa vasemmalla alhaalla oleva takkahuoneen ikkuna vuosi tai pari sitten toukokuulla. Hitaaksi en tätä kasvia sanoisi...Vasemman puoleinen yksilö kehystää jo sisääntuloammekin. Erityisen hurmaavaa on istua takkahuoneen sohvalla ja katsella vuodenaikojen mukaan vaihtuvaa ikkunataulua, sillä köynnöshortensiasta on moneksi. Pienillä, kirkkailla talvivaloilla erityisen viehättävä!


Tässä edellinen kohta kuvattuna lokakuussa 2013. Näyttää kivalta myös sisälle, sillä köynnöshortensia kehystää jo ikkunan sivuja ja osin myös yläreunaa.


Keittiön ikkunaseinältä eli siis lehdon puolelta köynnöshortensia kiertyy jo pohjoisseinälle...

*****
Olga ja luminen köynnöshortensia tammikuun 8. pnä vuonna 2013. Tämä kuva jäi Olgasta viimeiseksi, mitä emme voineet tuona ihanana lumipäivänä tietää. Perjantaina, 11.1.2013 illalla Olga nukkui pois melkein viisitoista vuotiaana. Muisto elää ja sadat elleivät tuhannet kuvat. Erityisen mielellään Olga poseerasi tässä keskipuutarhassa ja minä kuvasin 'köynnöshortensian lävitse' eri vuodenaikoina. Unforgettable♥

♥♥♥♥♥



Tässä kuvassa vuodelta 2013 näkyy ylimmän kuvan köynnöshortensia. Jos kuvaa katsoo tarkkaan, huomaa, että olemme kiinnittäneet terassin, tulevan pergolan, kattoon puuritilät, joihin jokaisen ison parvekkeen kannatinpylvään hortensiat voivat kiinnittyä. Tarkoitus ei ole, että ne tulevat parvekkeemme lattiasta läpi, sillä parvekkeemme ruokakatoksineen on olohuoneemme jatke.

Yläkuvassa näkyy, miten nopeasti köynnöshortensia kiipii pitkin parvekkeemme seinämiä, joka meillä onkin toivottua. Kuvasta näkee myös, miten olemme kannatinnaruilla varovasti ohjanneet kasvia kohti tulevan pergolan kattoa.

Tässä sama suoraan pohjoispäädystä. Parvekkeelta kurkkii tyttäremme 4 kuukauden ikäinen Taika-koira, shelttivauva. Köynnöshortensia saa kasvaa hieman kulmista parvekkeen sisälle ja näyttää aika kivalta, kuin olisimme koko ajan puutarhan sisällä, mutta ei hyttysiä, grilli parvekkeen toisessa päädyssä ja astiat likellä eli keittiössä. Käytämme parveketta kesäaikaan ja toisinaan myöhään syksyynkin ruokailutilana: huovat ja untuvatakit vain käyttöön ja ulkoilmaelämää voi viettää niin pitkään kuin haluaa.



Parvekkeemme on vain osittain katettu ja niinpä hankimme tänä vuonna Sungrade-grillikatoksen ruokailukatokseksi. Köynnöshortensia saa peittää parvekkeen kaiteet ja villiviini ruokailukatoksemme.


Tässä takkahuoneen yläikkuna vuonna 2013. Vertaa jutun toinen kuva. On muuten sisäpuolelta viehättävä elävä taulu, joka on kaunis kaikkina vuodenaikoina.

Yksi monista köynnöshortensioistamme syleilee tiukasti kalliomme päädyssä olevaa isoa kiveä,

mutta ei tyydy vain siihen, vaan kiipeää jo ylös vesemmassa reunassa olevan nuoren pihlajan runkoa. Tämä väri on siis köynnöshortensian ruskaväri, ei mikään leiskuva oranssi vaan ensin tulee keltaiseksi ja sitten vähän hiekansävyiseksi. Sopii hyvin muiden värien joukkoon ja tuo vaihtelua, tämä ihmeellinen kasvi, joka alkaa puskea lehteä jo huhtikuulla...

Tässä kuva lokakuulta 2013, kuten on aloituskuvakin. Edessä jo kellastuneet kuunliljat ja takana kalliomme 'vartiokivi' lokakuisen köynnöshortensian hohtavan keltaisessa syleilyssä. Kuviamme ei ole ikinä käsitelty, joten tuo väri on aito, kuten muissakin puutarhakuvissamme.

Tässä vähän myöhässä löysin juuri nyt (maalisilta 2014;) suven köynnöshortensioita hyvässä kukassa.


Tämä näky jaksaa ilahduttaa ja sitten tietty vielä syksyllä kun pilvikirsikka takana tulee ruskaan.

Ei ole sama kuva uudestaan, sillä viime vuonna kukat aukenivat upeasti.

Oi, niin ihana kasvi ja nyt jo yrittää lykätä silmuja maaliskuun alussa, koska on näin lämmintä...

Tekee nyt kuitenkin mieli tältä erää lopettaa tähän erityisen hurmaavaan väriin, jonka kasvi sai tänä vuonna eli lime! Joku ihme nälkä tullut limeen...Tätä en ole ennen nähnyt, mutta tästä kaadoimme pois varjostavan serbiankuusen. Siis ennen kaatoa tämä kivellä kasvava köynnöshortensia ei saanut paljoakaan valoa, nyt on puolivarjossa, sillä pihlajien takana on autotalli.

Kollasin juuri kuvatiedostoja ja tämä luminen köynnöshortensia tuli vastaani. Ehkä sopii tähän maaliskuun hetkeen, jolloin takatalvi uhkaa, vaikka kunnon talvea ei ole ollutkaan eli ensimmäinen lumeton talvi meillä täällä Keski-Suomen saarella 28 vuoteen on talvi 2013-2014.


Tähän minä pyrin! Yllä oleva kuva on Pinterestistä. Näin meillä nyt jo kulkee köynnöshortensia ympäröiden keittiön ikkunaa, mutta ei vielä näin leveälti. Koko komeus rojahti kerran alas, syytä emme tiedä, mutta saimme sen kiinnittymään uudelleen. Omamme saa jatkaa kasvuaan myös oven yläpuolitse makuuhoneen ikkunaa kohden. Elin lapsuuteni talossa, jossa villiviini peitti suvella koko ikkunani ja minusta se oli hurmaavaa. Villiviini oli niin paksu, että linnut pesivät siinä ja kun nukuin kesät ikkuna auki sain aina nukahtaa ja herätä linnun lauluun. Yritimme samaa ensin villiviinillä, mutta petyin villiviinin hitaaseen kevääseen: Köynnöshortensia tekee lehdet jo huhtikuussa! Tosin meillä kasvaa terassin puolella villiviiniä köynnöshortensian joukossa ja pohjoispäätyä hallitsee yksin vanha imukärhövilliviini.

Leena Lumi's Flower Power


Nyt on heinäkuun puoliväli 2014 ja kuvassa on terassien edestä katsottuna oikea pääty eli ihan eri kuin se, mitä olemme pääasiassa seuranneet. Siis muodostuvan pergolan toinen pää. Tuo ruskea ovi menee remontoituun ala-aulaan, josta pääsee moniin alakerran tiloihin. Köynnöshortensian takana on vierasmakkarin ikkuna. Ensimmäistä kertaa muistan tämän viehättävän kasvin tässä näin hyvin kukkineen ja huomatkaa, että paitsi se täyttää tuota pientä kulmausta, se tekee myös kaunista kaartoa muuten niin ruman teräspalkin ympärillä.


Tästä sitten näkyy, missä olemme. Oikealta nousevat raput etupihalle ja jos olisi jo elokuu, näkisitte, että tuo yläpihan pensas on syyshortensia. 


Tässä kuvassa näkyy vähän jutun kiveä syleilevää köynnöshortensiaa. Se ei ole ennen oikein kukkinut, mutta nyt on tehnyt kauniisti etenkin reunoille kukkia, kun kaadoimme sitä varjostamasta pois yhden kuusen. Se on silti edelleen puolivarjossa yhden männyn ja kahden pihlajan suojassa. Näin on hyvin, sillä köynnöshortensia on puolivarjon kasvi.


Tässä sama kauempaa, joten näette, että hyvin vähän kukkii nyt ensimmäisenä lisävalon suvena, mutta tässä kasvissa minulle ei kukinta olekaan tärkeintä, vaan se, että köynnöshortensia tulee lehteen jo  huhtikuulla sekä lehdet kestävät myöhään syksyyn ja vieläpä kauniissa ruskavärissä. Viime syksynä just tuolla kivellä se yllätysväri ennen ruskaa eli lime. Ja sitten: Näille en käytännössä tee muuta kuin annan pari kertaa suvessa rodolannoitetta veteen sekoitettuna.

Heinäkuu 2015
Kesä on tähän asti ollut todella kolea ja sateinen. Köynnöshortensiat ovat kuitenkin voineet todella hyvin. Tässä kuva talon pohjoisesta päädystä, jossa suuren yläterassin (parvekkeen) ja alaterassin hortensiaseinät vain vahvistuvat: Alaterassi on nyt todella kuin pesä, mutta enää se ei ole kukkien esittelytila, koska valoa tulee sinne jo liian vähän.  Kuvan vasemmassa reunassa näkyy miten köynnöshortensia kiipeä pitkin talon seinää.


Ensimmäistä kertaa jätin istuttamatta pergolan takaseinälle kiipeäviä ruusupapuja yms. Alaterassi on tehty seurusteluun ja saunan jälkeiseen oleiluun ja sen sisällä pimentävä vaikutus ei häiritse, sillä vierasmakuuhuoneeseen kukaan ei kaipaa lisää luonnonvaloa: Siellä yöpyvät usein omat nuoremme, jotka nukkuvat pitkään ja sitten vieraamme, joista osa selviytyy jetlagistaan huoneen mukavassa rauhassa. Takkahuoneessa taas on talon ainoa televisio, joten nyt emme enää tarvitse verhoja ikkunoita peittämään edes elokuvien katselun takia. Kuvassa nyt näkyvissä kolme köynnöshortensiaa, jotka peittävät yläterassin teräspylväät. Katso selostusta aiheesta aikaisemmin tässä jutussa.



Tämä ihana kasvi alkaa vähitellen somistaa yläterassimme seinustoja, eli noita tummiksi maalattuja ritiläseinämiä. Osa kukista yltää jo seinän yli ja osa, kuten kuvassa oleva, kukkii terassin päädyn aputasolla likellä ruokakatosta. Pieni ulkoruokapöytämme ei enää kaipaa kukkia, sillä niitä riittää nyt yllin kyllin kiitos tämän hurmaavan kasvin.


Tässä sama nurkkaus vuodelta 2013. Köynnöshortensia juuri ja juuri yrittää näkyä tuossa kulmassa, jossa nyt kukka makaa turkoosin kynttilälyhdyn tilalla. Täällä lisäkuvia samasta tilasta lisää. Kuvassa on syksy, joten on helppo päätellä, että kyseessä ei mikään hidas kasvi. Kaikki tuo superkasvu on tehty viime suvena ja nyt tähän heinäkuun puoleen väliin mennessä ja kasvukausi jatkuu vielä.


Näin mennään nyt heinäkuun 17. pnä köynnöshortensian kanssa pohjoispäädyssä eli aika tiheää alkaa olla. Ja kukatkin aukeavat vaikka on ollut viileä ja sateinen suvi.


Tässä sama kuvattuan alapuutarhasta varjoliljojen kautta. Vähän outo kuva sillä tuosta pikkupolusta pohjoispäädyssä ei pääse enää kulkemaan helpostikaan, sillä siinä kaksi köynnöshortensiaa on etenkin alhaalta jo varsin kiinni toisissaan...,mutta tuota kulkua emme tarvitsekaan, sillä pegolaan on tarkoitus kulkea vain pitkältä sivulta ei päistä.


Kivellä oleva köynnöshortensia on alkanut kukkia hieman runsaammin, kun yksi varjostava puu vietiin pois. Kasvi pitää puolivarjosta, mutta kukkii selvästi runsaammin valossa, mikä nyt aika ymmärrettävää kai onkin. Minua tässä köynöksessä ei eniten kiinnosta kukinta, vaan se kaikki muu. Toki valkeat kukat ovat kauniit ja tuovat valoa pimeneviin heinäkuun iltoihin, mutta en ilman niitä 'kärsi'. 


Tässä köynnöshortensia keltaisten kukkijoiden taustalla. Olen puhdistanut kiveä sammaleesta, että köynnös voi tarttua siihen tukevasti.

Syyskuun 25. pnä 2015
Köynnöshortensia ei ole vielä aloittanut ruskaansa, mutta villiviini senkin sijasta. Mutta katsokaa miten muhkea tästä alun pikkuisesta reunimmaisessa pylväässä on tullut.



Tämä kuva paljastaa, mitä keksimme laittaa niihin köynnösritilöihin, joita olimme kiinnittäneet pergolan kattoon köynnöshortensioiden kevyeen ohjailuun: Vedimme sinne ledejä, jotka jäävät pysyviksi kaamosvaloiksi. Halusimme tuikkivan tähtitaivaan, kun istumme saunan jälkeen pergolassa. Tuo juttu jatkuu vielä tännepäin eli lisää tähtiä!



Vuodelta 2015 ei ole ruskakuvia, sillä olimme lokakuun Itävallassa. jossa sielläkin oli upea ruska. Tämä on on otettu ison ensilumen päivänä 22.11.2015

Leena Lumin puutarhassa

Kesä-heinäkuu 2016 ja köynnöshortensia kivellä.

Ja katsottuna kiven toiselta puolelta.

Ja keltakurejnmiekkojen lävitse.

Tässä köynnöshortensia peittää jo isosti pergolan toista päätyä. Tammikuu 2016 oli monille kasveille kuolemaksi, sillä kome viikkoa oli -30 astetta ja täysin luemtonta. Köynnöshortensia ei ollut kovista olosuhteista moksiskaan, melkein päinvastoin.

Sama pääty likempää. Kuvassa näkyvät pergolan katon 'tähdet' eli ledit ja myös se, miten pesä siitä on tullut eli en enää kasvata siellä ruusupapua enkä krassia.

Tässä kuvattuna pergolan toisesta päädystä, josta vielä pääsee saunan jälkeen vilvoitellessa katsomaan alapihalle.


Tässä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, sillä...Tuon lampun vierestä alkoi ihana tarina pilvikirsikasta, mutta sitten se suuri, kaunis puu kuoli. Istutimme toisen pilvikirsikan siihen, mutta sekin kuoli vuodessa. Nyt luottopuutarhurini sanoi, että siihen pitää istuttaa erisukuinen puu, sillä joskus kuulemma kasvit saattavat alkaa erittää mikrobeja tms., jolloin samansukuinen kuolee siinä paikassa aina. No siihen tuli sitten päärynäpuu, mutta sekin kuoli. Nyt istutimme rautatieomenapuun ja jos se ei jaksa tuossa kasvaa, sitten en tajua enää...Tämä kuva kuitenkin kertoo, miten lähestymme cottage garden -tunnelmaa: Kasvit ovat tiheässä, iso osa nurmikosta on muuttunut jo kukkaniityksi ja kasveja on paljon ja tiheässä, Tässä olemme keskipihalla, pergolan alla, mutta alapuutarha, jossa luumu- ja kiriskkapuut näkyy hyvin.

Palaamme varmaan ruska-aikaan vielä ja taas tähän ihanaan köynnökseen...

Syyskuulta 2016 villiviini jo ruskassa, köynnöshortensia vasta aloittelee.

Ja samalta päivältä eli 20.9.2016


Tänään 26.9., jolloin köynnöshortensiakin on alkanut jo vaihtaa väriä. Huomatkaa miten reippaasti se jo kasvaa yhteen villiviinin kanssa.

Täällä Villiviinikaari ruskassa - syksyn odotetuin

ja tässä Villiviini - syysruskan airut

30 kommenttia:

  1. Upea kasvi ja viehättää helppohoitoisuudellaan, silläkin on merkitystä. Jääkö ne rungot talvehtimaan vai leikataanko se alas?
    Mukavaa tätä viikonloppua sinne .

    VastaaPoista
  2. Mummeli, ei leikata alas. Suuri osa viehätystä ovat vanhemat, puumaiset, kiertyneet oksat. Niiden takia ystäväni rakennutti ne valot. Ja kannattaa huomata, että pieniä,kirkkaita talvilammpuja voi ripustaa myös itse hortensiaan. Oksisto kerää kauniisti lunta ja ehkä jonain vuonna se on niin paksu ja houkuttava, että pieni lintu tekee pesän siihen.


    Leikkaan pois vain semmoisia oksan osia, joita lumi on voinut kohdella kaltoin. Kuolleet kukatkin leikkaan vain jos ne riippuvat jo melkein irronneina. Tämän ohjeen luin muuten myös kuutamohortensiaan. Syyshortensian kanssahan kaikki on toisin eli on paljon leikkuuta, mutta sitten onkin aina takuuvarma ja runsas kukinta.

    Kiitos samoin Sinulle! Toivottavasti silmäsi voivat jo paremmin.

    VastaaPoista
  3. Minusta myös, köynnöhortensia on kaunis, eikä vähiten talvella...)

    VastaaPoista
  4. Irmastiina, sinä olet tajunnut talven lumon...Moni asia on jopa kauniimpi talvella.

    Sain syntymäpäivälahjaksi ystävältäni filmin, jossa oli ensin minun kesäpuutarhani, sitten se, jossa olin television puutarhaohjelmassa ja sen jälkeen lumipuutarha. Lumiputarhaosuus oli vaikuttavin!

    VastaaPoista
  5. En sanoisi köynnös hortensiaa vaatimattomaksi.. Vaan vahvaksi jopa ylvääksi.. Ainut paikka johon en antaisi sen kasvaa on suoraan rakennuksen seinään. edellisessä kodissani se rapautti tiiliseinän sen puumaiset rungot työntävät "tassunsa" syvälle siihen pintaan missä kasvavat. eli alla pitäisi olla tiheä seinäritilä. Tuo idea kasvattaa se kalliolla on upea. ja se kasvaa myös vanhaa puutavasten ja kietoutuu siihen kuin liaani..Kukka on todella kaunis ja voi leikata myös sisälle maljakoihin. sellaisen seinän peittäjäksi se olisi verraton, jonka haluaakin piiloon.. vaikka esim ulkovajan tai vastaavan.. kun tämä kasbi lähtee kasvamaan ja saa ravintoa emännältään on kauneus taattu lopuksi elämää.. talvella sen puumaiset varret ovat kuin taideteos taustaa vasten.. ihana kasvi .

    VastaaPoista
  6. Juuri noin, köynnöshortensia on kaunis mihin vuodenaikaan tahansa. Ei ötököitä. Kauniit ja kiiltävät lehdet.

    Edelisessä kodissamme oli kaksi aivan mahtavaa köynnnöshortensiaa ja tänä kesänä hankitaan myös tänne. Muistaaksi se kasvaa aluksi melko hitaasti.

    Leena, Sinulla on aivan IHANA puutarha!

    VastaaPoista
  7. AI, että miten ihania. Miksköhän mun köynnöshortensia on kasvanut niin hitaasti? Autahan Tuijaa nyt ystävä hyvä...oletko lannoittanut? Mitä taikatemppujasi teet? Kerro heti kaikki salaisuutesi....;))))
    ei vaan, mulla taitaa olla vaan vähän hitaamman puoleinen yksilö, kasvattaa kait juuria huvikseen ja tahtoo kiusoitella minua.

    Aurinkoista viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
  8. Minä istutin viime kesänä pohjoiselle etupihallemme köynnöshortensian, joka tuntuu pärjäävän siellä hyvin (harmi tosin, että kukinta kärsii siellä). Tosin nyt taloyhtiö sanoi, että pitäisi poistaa kaikki kasvit seinän vierestä, etenkin sellaiset, jotka kiipeävät seinää pitkin. Mutta en kyllä poista, ennen kuin pakotetaan väkivallalla uhaten! Terveisin Nuori kapinallinen. :D

    VastaaPoista
  9. Lumiset maisemat ovat upeita! Kuinka paljon harmaan, valkoisen ja sinisen sävyjä... Muodot ja hahmot suorastaan pakottavat mielikuvituksen lentoon.
    Tuo köynnöshortensia on kyllä upea! Voi kunpa olisi se oma piha... :)

    VastaaPoista
  10. Puutarhakuviasi katselee aina mielellään! Varsinaisesti tulin kuitenkin vinkkaamaan, että odottamasi arvio Ars Magicasta on nyt blogissani. Se taitaa olla juuri sellainen kuin pelkäsit...

    VastaaPoista
  11. Lumovia kuvia, Leena Lumi! Ja sinulla on tosiaan oikea salainen puutarha. Köynnöshortensia on yksinkertaisuudessaan kaunis. Pidän kukista, jotka ovat samanaikaisesti sinnikkäitä ja jotenkin hentoja. Oletko matkannut Azoreille? Se on hortensiadiggarin paratiisi!

    VastaaPoista
  12. aikatherine, minä tarkoitin vaatimattomuudella sitä että varsin helppo, mutta uskomattoman kaunis. Näin olen aikasiemmin nimittänyt vain Ristinummiruusuani, jonka sain eräältä puutarhakuvaajalta. Siinä on yksinkertaiset kukinnot ja kukkii vain muutaman viikon, kuten juhannusruusukin, mutta kkat ovat hurmaavan suuret. Laitan siitä kesää kohden kuvia. Se on puutarhamme 'villiruusu'.

    Olen kuullut tuon tiilien rapautumisjutun ja teemme kaiken tietäen. Talo on kokonaan kivestä ja hyvin tarkka mieheni suostui asiaan, kun villiviinit eivä tniin menesty kiitos taloa kiertävien routasuojausten. Monenlaiset köynnökset pureutuvat Englannissa kiinni kivitaloihin ja talot kestävät sitä jopa satoja vuosia...Elämme toivossa;-)

    Me emme koskaan kaada vanhoja puita, vaan niistä tulee aina kärhöjen tai muiden köynnösten koteja. Ne kuitenkin keräävät myös talvella kauniisti lunta ja kolopesiäjät löytävät vanhimmista pesäpaikkoja.

    Minäkin pidän erityisesti kasvin puumaisista ja osin kiertyneistä varsista.

    VastaaPoista
  13. Mahtava paikka asua...
    Upeita, viehättäviä kasveja!

    VastaaPoista
  14. Tuija, minulla kasvaa yksi hitaasti. Se menee männyn runkoa pitkin, mutta siinä kohdassa on aika huono ja erittäin kuiva maa ja ehkä iso mäntykin vie osansa...

    Muut kasvavat vauhdilla. Lannoitan rodolannoitteella kesä-heinäkuulla. Ja REHELLISESTI: Muuta en tee eli ei ole salaisia o´hjieta;-)

    Tuija, tiedät itse puutarhaihmisenä, että NÄISSÄ kuvissa se ei vielä ole, mutta olen kyllä julkaissut aikaisemmin näyttävämpiäkin. Meidän pihan rumuus on nurmikko, jota vihaan! Haluan siitä eroon ja tilalle villejä kukkia ja osalle laattaa. Vain aivan pieni nurmikkopläntti suven pelejä varten.

    Kiitos!

    VastaaPoista
  15. Karoliina, hyvä sinä! Ehdottomasti barrikadeille köynnösten vuoksi. Minä aina jaksan ihmetellä, kun Britanniassa köynökset vetävät pitkin seiniä vuosisatoja, eikä siitä taivas eikä edes talon katto putoa alas.

    Minullakin on yksi täysvarjossa, joten siinä se menestyy, mutta ei kuki. Se on kuitenkin hyvin koristeellinen ilman kukkiakin ja myös talvella.

    tervesin
    ikihippi eli ikuinen kapinallinen

    VastaaPoista
  16. Sari, lumi on kauneuden valoa. En tiedä mitään yhtä ihanaa.

    Sari, kaikki, siis minä uskon, että kaikki, saavat oman pihan, jos sitä kovasti tahtovat. Sen ei tarvitse olla näin suuri kuin minulla. Olen jo monasti kaivannut pienempään, kun viime suvikin oli niin kuuma ja kuiva...Myös parvekkeella voi viljellä jo vaikka mitä.


    Tähti lensi: Toivoin sinulle omaa pihaa!

    VastaaPoista
  17. Meilläkin on talon takana ihana köynnöshortensia, joka kasvaa pitkin rinnettä.On ollut siellä jo 25 vuotta. Mutta upeimman olen nähnyt poikani pihalla. Mahtavan kokoinen ison männyn runkoa pitkin kasvanut köynnöshortensia ja viime kesänä se suorastaan kuhisi mehiläisiä.Onneksi ne pysyivätkin siellä, eivätkä pörränneet muualla.

    VastaaPoista
  18. Amma, tulen heti! Miten minä arvasinkaan...

    VastaaPoista
  19. Tuo puutarhasi on niin mielettömän upea!
    Käynnöshortensiaa olen täälläkin nähnyt,kaunis kasvi.

    VastaaPoista
  20. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  21. Valkoinen kirahvi, tässä on juuri sitä: sekä vahvuutta että herkyyttä.

    Tämä OLI Salainen Puutarha ennen lehtijuttuja, televisiota ja käivjäryhmiä. En kadu, mutta nyt puutarha alkaa sulkeutua ja myös annan sen hiukan villiintyä, sillä haluamme olla joskus myös muualla. Tosin tuskin Azoreilla eli en ole ollut. Olen niiin hulluna vanhaan mantereeseen eli Eurooppaan, että en sanotuksi saa. Haluan kosketella vanhojen talojen seiniä siellä sun täällä, syödä huonoa ruokaa Skotlannissa, ratsastaa coonemaroilla Irlannissa, kiivetä Altdorfista ylöspäin, viettää joulun Salzburgissa. Sinä: Vie minulta yksi kosketus Skotlantiin!

    VastaaPoista
  22. Kikka, kiitos! Yli 300 kasvia. Jouduin kerran laskemaan yhtä koulun vierailua varten.

    Tämä saari on puhdasta taikaa. i meidän pitänyt tänne jäädä...;-)

    VastaaPoista
  23. Siirisofia, sain viime vuonna yhdeltä lukijaltani kuvan todella komeasta köynnöshortensiasta, joka kasvoi pitkin männyn runkoa ja se myös kukki. En ehdi etsimään sitä blogistani ja olen autuaasti unohtanut, minkä merkillisen nimen olenkaan sille taas antanut...

    Se on todellakin erinomainen maanpeitekasvi.

    Jael, kommnettisi tuli kahteen kertaan ja huomasin sen vasta kun olin julkaissut. Yritin nyt poistaa. Ans kattoo...

    Ei ole ikinä joka kohta upea näin isossa puutarhassa. Kuvilla tehdään suurta harhaa;-) Mutta kiitos!

    VastaaPoista
  24. Marjatta, anteeksi, ei ollut tarkoitus ohittaa sinua;-) On ollut niin vauhdikas päivä, että silmät eivät oikein enää näköjään toimi.

    Muistan sinun kertoneen, että teillä oli köynnöshortensiaa.

    Hyvä idea hankkia myös uuteen asuntoonne tämä lumoava seurattava.

    Kaikki sanovat köynnöshortensiaa hitaaksi, mutta meillä se on ollut sitä vain männyn juurella, jossa huono ja kuiva maa.

    Kiitos!

    VastaaPoista
  25. Ihania kuvia, köynnöshortensia on todella lumoava kasvi, ei ihme että Aaltokin on ihastunut siihen. Meilläkin muutama yksilö joista yksi on jo hiukan isompi, muut vielä pieniä. Ihanat kukat ja kaunis kasvutapa.

    VastaaPoista
  26. Sarppu, sulla vasta onkin ihania kuvia....Kiitos!

    Minullakin on eri-ikäisiä. Tosi viehtättävä ja sopii moneen paikkaan, myös metsäpuutarhaan.

    VastaaPoista
  27. Leena: toiveesi toteutuu... Pistin korvan taakse <3

    VastaaPoista
  28. Valkoinen kirahvi, Sinä Tarkka Nainen!, kiitos♥

    VastaaPoista