torstai 10. lokakuuta 2013

Köynnöshortensian ja ruskan kera kohti pitkää viikonloppua

Irene jo ihmetteli edellisestä jutustani puuttuvaa köynnöshortensiaa ja tietty syystä, sillä olen aivan hurmaantunut tähän kasviin, joita meillä on kymmenen. Haluan nyt jatkaa tällä postauksella aihettani, jonka aloitin Pilvikirsikoiden kukinnasta grillikatoksen kautta köynnöshortensioihin ja ruskaan. Yksi eikä ollenkaan vähäisin köynnöshortensiamme syleilee suuren kalliomme päädyssä olevaa kiveä. Siitä se jo kiipeää vasemmalla olevan pihlajan runkoa ylöspäin ja tekee saman myös oikealla samalle puulle. Kukinta tässä kohtaa on ollut heikkoa, sillä etupihan puusto vaikuttaa tähän, mutta kuinta ei minulle ole tässä kasvissa tärkeintä, vaan sen varhainen lehteen tulo eli huhtikuussa ja kasvin talvikauneus mitenkään vähättelemättä syksyn reipasta keltaista väriä. Eräällä ystävälläni tälläistä kiveä syleilee kaksi köynnöshortensiaa ja hän valaisee kauniit, puuvartiset oksistot talvella pienillä kirkkailla led-valoilla.

Kalliolla on yhdessä kohtaa syvänne, jossa kasvaa keltakurjenmiekkoja, päivänliljoja ja kulleroita sekä tietysti kuunliljoja. Tässä kaikki nyt lokakuulla. Kallion yläreunassa, oikealla aukeavat keväällä narsissit ja esikot, syksyllä siinä kukkivat kallionauhukset, mutta ei tänä sykysnä, sillä siinä oli yksi myllerrys. Toinen myllerrys oli se, että etupihalta on kaadettu kaksi kuusta, joten saamme ehkä odottaa kivellä kasvavan köynnöshortensian kukinnan lisääntyvän. Voisi sanoa, että kun asumme täällä Alvar Aallon huvilasaarella, myös hyvin arvostame hänen suosikkikasviaan.
Kuusten kaato tulee näkymään ensi vuonna etupihalla. Syyshortensiat kukkivat tänä vuonna hyvin, mutta jotain hämmenystä niissä oli muodossa. Sen sijaan oikealla oleva kuutamohortensia on takuulla ensi vuonna valkoisena kukista, sillä nyt se saa valoa usemmasta suunnasta, sillä karsimme aika rajusti myös oikealla olevia mongolianvaahteroita. Nyt se kasvaa hujottaa jo niin ylös, vaikka se ei näy kuvassa, että seuraava vuosi lupaa myös oikeanpuolisen valaisimen peittyvän kauniisti pensaan syliin. Tuo etupihan pilvikirsikka on kasvanut melkein liian nopeasti ja etenkin leveyttä. Ylempi kuva antaa vaikutelmaa vinoudesta ja jos sitä on, se johtuu mongolian vaahteroista, jotka eivät enää ensi vuonna yllä tätä puuta häiritsemään.
Kuten huomaatte, pilvikirsikka ei ehtinyt parhaaseen ruskaansa yhtä aikaa syyshortensioiden huippuhetken kanssa. Osa kukinnoista on ottanut itseensä sateista, mutta miettikää mikä kasvi: Se kukkii kaksi kuukautta!
Koska olen syysihminen, eniten syksyllä minä, olen todella panostanut syyskesän ja syksyn kasveihin. Tontillemme antavat reunoilla väriä korallikanukat, jotka yhdessä vaahteroiden ja pihalajien kanssa antavat mukavaa leiskuntaa.
Toinen 'tulikasvi', jota käytämme ison tontimme laidoilla on tuurenpihlaja, jonka syysväritys on vertaansa vailla. Niitä on joitakin, mutta ovat vielä aika nuoria.
Ison parvekkeemme suloinen pikkupesä eli grillikatos, meidän ruokakatoksemme, näyttää nyt tältä.
Sungrade-katos on ollut niin meidän juttu, että taidamme hankkia parvekkeemme toiseen päähän kesäkeittiötä varten samanlaisen...ehkä. 

Torstai on toivoa täynnä ja lähdemme nyt Viherlandiaan. Lauantaina lähdemme äidlle leikkaamaan kuusia ja vietämme samalla hänen syntympäiväänsä nauttien kalaherkuista täällä, ja pöytä on tietenkin meren puolelta. Olemme takaisin vasta ma iltana, joten toivotan kaikille antoisaa, pitkää, kaunista lokakuun viikonloppua♥ Kommentit avautuvat myös viikonloppuna jos Lumimies sallii, mutta en pääsääntöisesti istu koneella ollessani äidin luona. Hän juuri soitti, että ne maailman parhaat perunapiirakat odottavat valmiina ja kuumina saapumistamme! 

Love
Leena Lumi

30 kommenttia:

  1. Ihanat värit ja kuvat ! Tuure hehkuu täälläkin, se ei petä. Kirjastossa odottaa nyt varaamani Leivojen tulppaanikirja ;) Arvasinpas ravintolasi jo ennen kuin avasin linkkiä. Hyvää viikonvaihdetta, ja nam äidin perunapiirakoita !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pivi, kiitos.Oih, sinulla on edessä hurmaava elämys sekä tulppaanien että narsissien maailmaan. Etenkin ne historialliset kaunottaret...

      Oi, ja minä luulin, että osaan olla salaperäinen;) Kiitos samoin sinulle! Äidin naapuri ne tekee: lueppa juttu Karjalainen keittiö ja mitä kerran tapahtui, kun piirakat tuotiin ja olin niitä yksin vastaanottamassa...Jätin vain pahimman pois.

      Poista
  2. Kauniita syyskuvia kauniista puutarhastasi! Oikein mukavaa pitkää viikonloppua ja juhlaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkaiselämää, kiitos! Eikä kuvia ole mitenkään käsitelty, ei ikinä mun puutarhakuvia tai muitakaan, en edes osaa ja R. ei ehdi. Tuo keltainen on nyt tosi voimakas köynnöshortensiassa.

      Kiitos ja mukavaa viikonloppua sinulle!

      Poista
  3. Oi miten kaunista ja tunnelmallista teillä on juuri nyt!
    Oikein hyvää viikonloppua siellä meren äärellä ja ihania kalaherkkuja ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, syksy on ehdottomasti vuoden tunnelmallisinta aikaa. Kiitos.

      Kiitos ja herkullista viikonloppua myös sinulle♥

      Poista
  4. Mukavaa loppuviikkoa teille :) Hurmaavasti ruska leikittelee puutarhassanne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkko, kiitos samoin sinulle! Ja enemmän kuin kuvat edes kertovat...

      Poista
  5. Lisää ihania värejä.Varmaankin tarttui siellä Viherlandiassa taas jotain mukaan;D
    Ja mukavaa viikonloppua äitisi seurassa ja maistuvaa ateriaa Reposaaressa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, katso miten vahvaa keltaista. Syksyllä sitä osaa arvostaa: Kuin syysaurinkoa. Äidille samanlainen kaunis oravansyöttölauta kuin meilläkin. Näithän sen. Kurret osaavat sen jo itse aukaista. Linnuille on sitten omat ruokintapaikkansa. Ja tietysti kukka ja vähän kaunista turhuutta.

      Kiitos paljon ja kaunista, hieman viileämpää viikonloppua sinulle!

      Poista
  6. Juuri itsekin kirjoitin torstain olevan toivoa täynnä. On hyvä keskittyä rakkaisiin, kun on sen aika. Nauti siis äidistäsi ja hänen piirakoistaan:). Mekin saamme tänään piirakkamestarin tänne, sillä mieheni vanhemmat ovat parasta-aikaa ilmassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mine, aina se on. On kiva, kun äiti on niin voimissaan ja touhuaa paljon mm. puutarhassa. Ooh, me nautimme. Länsirannikko on meille aina kuin miniloma. Ja pääsemme hetkeksi eroon tästä remonttisotkusta. Pahin on ohi ja tiistaina alkaa laatoitus. Mutta nyt etenkin R:lle breikki.

      Bravo, kunpa hän sitten siellä vielä niitä leipoisi, siinäpä olisi jo eksotiikkaa ja te kaikki riemuissanne. Mukavaa viikonloppua teille kaikille! Ja kuten jo totesitkin: Rakkaistaan kannattaa välittää kun aika on.

      Poista
  7. Miten voikaan syksy olla kaunista! mikä värien loisto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummeli, minä jaksaisin tätä ylistystä vaikka kuinka jatkaa...Kyllä ihminen tarvitsee värejä!

      Mukavaa viikonloppua sinulle♥

      Poista
  8. Hurmaa jatkuu edellisestä postauksestasi...
    Tuollaisessa pihassa, ympäristössä ja sen värikylläisyydessä kyllä pääsee hienosti luonnosta ja syksystä nauttimaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rita, kiitos. Niin...tämä on jatko-osa tuolle Pilvikirsikoidne kukinnasta...,mutta myös siis toinen peräkkäinen puutarhapostaus;) Kirjojen aika on kai sitten ensi viikolla. Tällä saarella on oma taikansa, eihän me muuten oltais tänne jääty. Nyt kuitenkin pitkä viikonloppu merenrannalla, että saamme remonttiin breikkiä.

      Kaunista, lumottua viikonloppua sinulle♥

      Poista
  9. Oi kuinka kaunis teidän syksypiha on. Täytyypä tutustua vaahteran ja köynnöshortensian kasvuvyöhykkeisiin, jos ne menestyisivät meilläkin.

    Värikästä ja antoisaa viikonloppua! Terttu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terttu, kiitos. Syyspiha jää usein kuin huomiotta. Yhdessäkään lehtijutussa, joka on pihastani tehty ei ole käsitelty syksyä ja minä itse aina odotan sitä eniten. Käyppäs blogissa Pionihulluutta ja puutarhaunelmia. Siellä kasvatetaan pohjoisessa vaikka mitä ja mm. magnoliaa. Minäkin sitten uskalsin laittaa etupihalle yhden, kerta Tiinakin;) Keski-Suomi on vyöhykettä IV, mutta tämä saari saattaa olla III, kiitos Päijänteen.

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  10. Köynnöshortensiat tuolla kivellä ovat upea näky. Sopivat hyvin kurjenmiekkojen ja päivänliljojen lehtien kanssa. Hieno kokonaisuus!
    Mitä teet syyshortensioille, kun ne kukkivat noin muhkeasti?

    Ihanaa viikonloppua läheisten kesken. Äidin piirakat ovat varmasti maailman parhaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, no nyt vasta tajusin eka kerran kuvata ne kunnon syysvärissä...Kiitos.

      En mitään. Ne ovat 33 vuotta vanhoja. Kerran jätin kukinnot leikkaamatta kun tykkäsin niistä kantamassa lunta. Se kostautui suojalla ja koko toinen pensas repesi kahtia niin, että se oli keväällä pakko sahata poikki. Olin varma, että kaikki on menetty, mutta mtä vielä: Siitä tuli entisntäin ehompi. Nykyään leikkaan kukinnot pois sitten kun ne ovat ihan ruskeat eli jonain kylmänä marraskuun päivänä. Joskus muistan antaa dodolannoitetta, mutta sekin on enempi harvinaista. Siis sen teen kyllä aika eri kuin muut eli leikkaan vain sen kukinnon seuraavaan silmuun asti. Leikkaustavallahan voi säädellä puun ja kukkien kokoa- Tässä mun tyylissä on haitana joskus se, että kukinnot ovat niin raskaita, että pensas on oikeasti kuin viimeisillään raskaana ja toisaalta muutama kunnon sadepäivä tekee enempi haittaa kuin jos kukat olisivat pienempiä.

      Kiitos samoin sinulle! No äiti ei itse niitä leivo, vaan eräs hänen naapurinsa. Tarina on kerrottu siinä jutussa, jonka tein kirjasta Kárjalainen keittiö;)

      Poista
  11. Nyt on todella kaunista ruskaa. Köynnöshortensia lamoaa kauniin keltaisena. Ajelin juuri tänään sen ison köynnöshortensian ohi, jota kuvasin viime kesänä kukkivana. Ei ollut kamera mukana, mutta viikonloppuna käyn kuvaamassa sen.
    Puutarhasi on kaunis myös syksyllä, hienoa väriloistoa.
    Värikästä ja iloista viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arleena, niin minustakin, sillä en muista, että se olisi viime vuonna ollut noin keltainen, tai siis ne kaikki. Ehkä ehdit kuvata sen vielä upeassa syysvärissä.

      Kiitos. Itse sanoisin, että etenkin syksyllä;)

      Kiitos samoin sinulle!

      Poista
  12. Upea on edelleen puutarhasi Leena.
    Hyvää viikonloppua ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seija, kiitos. Ja kohta lumen valo...

      Kiitos samoin sinulle♥

      Poista
  13. Kuvista ja tekstistäsi huomaa, että rakastat talven ja lumen lisäksi myös syksyä!
    Kauneutta postaus täynnä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, niemnomaan ja syyskuu on suosikkikuukauteni. Kiitos.

      Kaunista viikonloppua sinulle!

      Poista
  14. Tuurenpihlajalla on kyllä herkullinen syksyväritys. Täällä pilvikirsikka palaa juuri nyt. Se muistaakseni heitti lehtensä aika nopeaan, joten yritän ehtiä ottaa siitä pari kuvaa ennenkuin taika häviää.

    Kirjeitä Birgitalle tuli tällä viikolla. Suurkiitokset siitä Leena ♥
    Kunhan saan tuon edellisen teoksen luettua niin siirryn suoraan vihreäkantisen kirjan pariin =)

    Ihanaa, että lähditte äidin luokse kylään. Perunapiirakat ovat minunkin herkkuani. Todella harvoin olen niitä tehnyt, mutta riisipiirakoita kylläkin silloin tällöin. Mummoni perunapiirakat olivat maailman parhaita minun suussani =)

    Oikein oikein ihanaa viikonloppua teille kaikille ♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birgitta, löysin tuurenpihlajan puolivahingossa eli ihmettelin äidin naapurin pihan upeaa ruskapuuta ja sitten oli ihan pako käydä kysymässä että mikä puu on kyseessä...eli siitä se lähti. Pilvikirsikka heittää lehtensä todellakin nopeasti mutta minusta pitkässä jaksossa eli jos meinaa saada sen täydessä vahvuudessaan ja ruskassa, saa olla tarkkana. Kaupngin kävelykaduilla eilen pilvikirsikat olivat vielä täydessä lehdessä, meillä kaksi jo hyvin paljaita. Se on varmaan kiinni siitä, miten tuulet pääsevät puuta ravistamaan.

      Ole hyvä♥ Kaikki ympärilläni, jotka ovat sen lukeneet, ovat siitä myös pitäneet. Toivottavasti sinäkin.

      Teemme just lähtöä. Pitiäisi olla perillä klo 15, jolloin piirakat tulevat uunista;) Mammani piirakat olivat minulle ylitse kaiken, mutta nyt kun häntä ei enää ole, parhaat saan länsirannikolta.

      Kiitos samoin sinulle & co!

      ♥♥♥

      Poista
  15. Sää hellii viikonloppuanne täälläpäin !
    Ihanaa syksyä, se on nyt parhaimmillaan. Olen lokakuun tyttöjä ja lokakuu on ehkä parhain kuukausista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, ilma on kuin morsian. Tosin kyllä täällä merenrannalla paistaa aina enemmän kuin Keski-Suomessa. Lokakuu on vielä syksyn parhautta.

      Sydän!

      Poista